Euroopan avaruusjärjestö ESA etsii 12 vapaaehtoista osallistumaan simuloidulle avaruusmatkalle Marsiin. Suomalaisten ei kuitenkaan kannata tulostaa hakulomaketta, sillä Suomi ei osallistu hanketta rahoittaviin ELIPS- ja Aurora-ohjelmiin.
"On katsottu, että meidän vähäiselle avaruuspanostuksellemme saadaan parempi tuotto, kun keskitymme maanläheisten ongelmien tutkimiseen ja ratkaisemiseen", kertoo Tekesin rahoitusjohtaja ja Tekesin avaruusyksikön edellinen päällikkö Esa Panula-Ontto.
Vuosina 2008 ja 2009 toteutettava Mars500-hanke sisältää kolme erillistä simulaatiota. Kaksi lyhyempää koetta edeltää varsinaista 500 päivää kestävää simulaatiota, jossa koehenkilöt elävät avaruusmatkaa vastaavissa olosuhteissa.
"Ainoat asiat, jotka kokeesta puuttuvat ovat painottomuus ja säteily", kertoo hankkeen projektipäällikkö Jennifer Ngo-Ahn Euroopan avaruusjärjestöstä.
Moduulista löytyy sauna ja kasvihuone
Simulaatiossa on tarkoitus selvittää pitkän avaruusmatkan psykologisia ja fyysisiä vaikutuksia ja testata tekniikkaa. Tutkimuskeskus sijaitsee Moskovassa biolääketieteellisten ongelmien instituutissa (IBMP), ja kokeeseen osallistuu myös venäläisiä koehenkilöitä ja tutkijoita.
Koehenkilöt elävät lähes kaksi vuotta yhteispinta-alaltaan noin 200 neliön kokoisissa moduuleissa. Ruokaa säännöstellään, suihkua ei ole, ja alkoholi ja tupakka ovat jyrkästi kiellettyjä. Virkistystä matkalla tarjoaa kuntosali ja sauna. Yhdestä moduulista löytyy myös kokeellinen kasvihuone.
Kommunikointia moduulien ja komentokeskuksen välillä hidastetaan niin, että 20 minuutin viive vastaa matkaa Marsista Maahan. Koehenkilöt saavat rajoitetusti viestiä omaisten ja ystäviensä kanssa.
Simulaation karuista olosuhteista huolimatta projektipäällikkö Ngo-Ahn on saanut jo 4 500 hakemusta koehenkilöiksi haluavilta.
Suomalaista astronauttia saadaan vielä odottaa
ESA arvioi, että matka Marsiin voitaisiin toteuttaa vuonna 2030. Matka Maasta Marsiin kestää noin 250 päivää. Tutkimusaika paikan päällä on vain kuukauden mittainen, jonka jälkeen paluu maahan kestää taas 240 päivää.
Suomesta löytyy Mars-projektissakin tarvittavaa tietotaitoa, mutta asiantuntijoita on Esa Panula-Onton mukaan todella vähän.
"Ilmatieteenlaitoksesta Helsingin yliopistosta löytyy joitakin yksittäisiä tutkijoita, joilla olisi osaamista tähän, mutta se ei ole vielä riittävä peruste osallistua paljon maksavaan ohjelmaan."
Suomi ja Islanti ovat ainoat Pohjoismaat, jotka eivät osallistu Mars-ohjelmaan. Ruotsissa avaruusohjelmaan panostetaan tosissaan.
"Heidän avaruusohjelmallaan on huomattavasti pidempi historia. Sen taustalla on Volvon ja Saabin kaltaisia yrityksiä, jotka ovat pystyneet hyödyntämään avaruusohjelmia oman osaamisensa kehittämisessä."
Panula-Ontto uskoo, että Suomi jatkaa avaruusohjelmassaan käytännöllistä ja arkipäivän ongelmiin keskittyvää tietä.
"Silloin tällöin voi olla yksittäisiä osallistumisia pienemmässä mittakaavassa näihin isoihin hankkeisiin. Vahva veikkaukseni on, että ensimmäistä suomalaista astronauttia saadaan odottaa vielä jonkin aikaa." ESA:n sivut.