Vaaleaksi rapatun rivitalon katolla taiteilee kolme miestä: Paavo Sumiloff, Raimo Kusmin ja Marko Böhm naputtelevat alusrimoja, joiden päälle puhtaaksi pestyt vanhat kattotiilet pian asetellaan.
Työn alla ei ole mikä tahansa kattoremontti. Kyseessä on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema rivitalo - yksi Nuojuan voimalaitosalueen asuinalueen tyylikkäistä rakennuksista.
Se, kuten kaikki muutkin Ervin Oulujokivarren voimalaitosyhdyskuntiin 1950-luvulla suunnittelemat rakennukset ovat aikakautensa parhaimmistoa ja edelleen niin materiaaliensa kuin tyylinsä puolesta "ihan kuranttia kamaa" kuten arkkitehti Pertti Perttola Kainuun ympäristökeskuksesta luonnehtii.
Remontteja rakennukset kuitenkin jo tarvitsevat. Jottei Ervin perintöä haaskattaisi ja arkkitehtonista yhtenäisyyttä pilattaisi, ollaan korjauksista kokoamassa omaa ohjeistusta.
"Normaaleilla museoviraston korjausohjeilla ei näissä kohteissa tee yhtään mitään", huomauttaa intendentti Tommi Lindh Museovirastosta.
Ohjeet laatii Kainuun ympäristökeskuksen hallinnoima EU-projekti "Ervi Oulujoella", joka päättyy tämän vuoden lopulla. Noin vuoden kestäneen projektin aikana on lisäksi koottu tietoa, piirustuksia ja valokuvia Oulujoen voimalaitosalueista sekä dokumentoitu ja tutkittu alueiden rakennuskantaa.
Työstä hyötyvät paitsi korjauksia suunnittelevat asuntojen omistajat myös kuntien rakennusvalvonta ja kaavoitus, joille koottu tieto tarjoaa arvokasta pohjamateriaalia, korostaa projektissa työskennellyt arkkitehti Helena Hirviniemi.
Ervin suunnittelemat Oulujoen ja Emäjoen voimalaitosyhdyskunnat ovat valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. Nyt tekeillä oleva korjaus- ja hoito-ohjeistus koskee laajinta yhtenäistä kokonaisuutta Suomessa. Myös Tapiolassa on Ervin suunnittelemia kohteita ja sinnekin laaditaan ohjeistusta, mutta Oulujoki ehtii ensin.
Ohjeet löytyvät ensi vuonna verkkosivuilta www.ymparisto.fi/Ervi. Jos korjaukset tehdään ohjeiden edellyttämällä tavalla, niihin on hyvät mahdollisuudet saada museoviraston korjaustukea.
Esimerkiksi Nuojuan Nokkalan tiilikattoremonteissa kukin kolmesta kohteesta saa tukea 5 000-6 000 euroa, mikä näissä tapauksissa riittänee koko remontin kuluihin. Työt tosin tehdään ympäristönhoitotöinä.
"Toivon, että voimalaitosalueilta tulee lisää hyviä hakemuksia", rohkaisee Lindh.