Haukiputaan Mustaniemenlahden mökkiläisiä ja maanomistajia närkästyttää edelleen Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon vaikutukset meriveteen ja rantaan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto päättää lähiaikoina, myöntääkö jätevesien puhdistamiselle uuden ympäristöluvan.
Rannan omistajan Paavo Littowin tekemässä muistutuksessa vaaditaan, että jätevedet johdettaisiin 1,5-2,5 kilometrin mittaisella lisäputkella kauemmas merelle, jotta jätteistä koituisi nykyistä vähemmän haittaa kalastukselle ja virkistyskäytölle.
Jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa siihen asti kunnes uudesta on olemassa lainvoimainen päätös. Muistutukset oli tehtävä viime perjantaihin mennessä. Tarvittaessa virasto järjestää katselmuksen paikan päälle päätöstä varten.
Littow perustelee jätevesien kauemmas johtamisen tarvetta muun muassa sillä, että kun aikaisemmin puhdistamon kautta menivät Haukiputaan pohjoisten taajamien jätteet, vuonna 1998 mukaan ovat tulivat osa Kiimingin taajaman jätevesistä ja kaikki Ylikiimingin kirkonkylän jätevedet.
"Veden laatu on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan vuosikymmenten aikana. Jos verkkoja pitää yli yön vedessä, ne ovat todella likaiset aamulla. Loppukeväästä myös haju on ongelma. Vedessä kelluu jätettä ja limaisia tuppoja. Ahvenheinää kasvaa kahden metrin syvyydestä pintaan saakka", Littow sanoo.
Hän arvelee, että sallitut raja-arvot puhdistamolle ovat liian väljät, tai laitokselta päästetään puhdistamatonta jätevettä, joka ei näy tilastoissa.
Ympäristöhaittojen todentaminen vaikeaa
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristöluvan puhdistamolle vuonna 2001 mutta edellytti puolentoista kilometrin lisäputken rakentamista.
Haukiputaan kunta valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka teetti hankkeesta mallinnuksen ja totesi, että jatkoputkesta ei ole hyötyä.
Alueen kymmenille rannanomistajille on myönnetty korvauksia puhdistamon aiheuttamista haitoista. Korvaukset ovat olleet keskimäärin 50 euroa vuodessa.
Ervastinrannan keskuspuhdistamo on Haukiputaan kunnan omistama yhtiö. Tekninen johtaja Jukka Sipilä sanoo, että mahdollisen jatkoputken nykyisiä rakentamiskustannuksia ei ole selvitelty nykyrahassa.
Kolme vuotta sitten hanke olisi olisi ollut miljoonia markkoja. Kunta odottelee ensiksi, millaisen ratkaisun ympäristövirasto tekee luvan myöntämisestä ja valituksesta.
"Asukkaiden näkemys puhdistamon vaikutuksista on heidän omansa. On helppo syyttää putkea vesistön rehevöitymisestä silloin, kun se on näkösällä. Toteen näyttäminen on vaikeampaa", Sipilä toteaa.
Jatkoputken mallinnus loppuvuodesta
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on mukana Perämeri Life -projektissa, joka tutki mallinnuksen avulla loppuvuodesta, miten Ervastinrannan keskuspuhdistamon mahdollinen jatkoputki vaikuttaisi Mustaniemenlahden tilaan.
Mallinnuksen mukaan jatkoputkella ei olisi merkittävää vaikutusta. Veden tila paranisi jonkin verran putken nykyisen paikan välittömässä läheisyydessä mutta huononisi vastaavasti uudessa purkupaikassa. Perämeri Lifen projektipäällikön Anne Laineen mukaan tähän vaikuttavat Kiiminkijokisuun virtaukset.