Kolumni

Ero­tat­ko va­leuu­ti­sen? Älä ole niin varma

Valeuutisista on tullut aikamme vitsaus ja kulkutauti, jota vastaan on vaikea kehittää tepsivää rokotetta. Me suomalaiset kyllä varmaan tunnistimme helposti valeuutiset, joita Venäjä levitti taannoin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vieraili syyskuussa 2016 pakolaisleirillä Turkissa, lähellä Syy-rian rajaa. Hän tapasi tuolloin myös juhla-asuisia lapsia. Ei aikaakaan kun maailmalle levisi Facebookissa kuvien höystämä valeuutinen, jonka mukaan Merkel olisi onnitellut lapsiavioliiton solmineita.

Tämä törkyesimerkki lienee yksi kuvottavimmista valeuutisista, joita leviää maailmalle jatkuvalla syötöllä erilaisista sylttytehtaista.

On mahdotonta sanoa, kuinka moni näki sittemmin kadonneen valeuutisen saati ymmärsi, että tuotos oli puppua. Harva on tainnut huomata disinformaatiota työkseen paljastavan EU:n East Stratcom -keskuksen verkkouutista, joka toi julki asian oikean laidan, kuitenkin vasta viime syyskuussa. EU vs Disinfo on paljastanut reilussa kahdessa vuodessa yli 3 500 valeuutista.

Valeuutisista on tullut aikamme vitsaus ja kulkutauti, jota vastaan on vaikea kehittää tepsivää rokotetta. Me suomalaiset kyllä varmaan tunnistimme helposti valeuutiset, joita Venäjä levitti taannoin. Ne väittivät, että Suomen viranomaiset ottaisivat huostaan tänne uskaltautuvien venäläisten lapsia. Muuta kuin Suomea koskevien valeuutisten tunnistamistaito on meillä varmasti alempi.

Valeuutiset ovat vain yksi osa informaatiovaikuttamista, jolla pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintakykyyn.

Otetaan toiseksi esimerkiksi botit eli tietokoneohjelmat, jotka toimivat itsenäisesti annettujen toimintaohjeiden puitteissa.

Kun Nato sijoitti alkuvuodesta joukkoja Baltian maihin ja Puolaan, venäjänkieliset botit tuottivat Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen mukaan noin 70 prosenttia kaikista venäjänkielisistä Natoa koskeneista verkkoviesteistä. Kun joukkoasia häipyi uutisista, bottisylttytehdaskin rauhoittui.

Mikä on valeuutinen ja mikä ei? Se on harhautustarkoituksessa tehty teksti tai video, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä. Valeuutisessa voi olla totta siteeksi, mutta olennaiselta osaltaan se on sepitettä.

Perinteistä mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei heitä miellytä eikä vastaa heidän maailmankuvaansa.

Vastuullisten median julkaisemat uutiset eroavat valeuutisista monessa kohtaa. Vaikka näkökulmat, käsittelytavat ja kommentit voivat ensimmäisissä olla hyvinkin monenlaisia, sisällöt pohjautuvat etukäteen tarkistettuihin ja jälkikkäteen tarkistettavissa oleviin faktoihin sekä todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Ja mikä tärkeintä, silloin kun vastuullisen median sisällöistä löytyy asiavirheitä, ne oikaistaan. Valeuutisissa ei ole näin.

”Perinteistä mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei heitä miellytä eikä vastaa heidän maailmankuvaansa.”

Suomi ei ole valeuutisilta suojassa. Asiaa on vaikea mitata tarkasti, mutta jotakin osviittaa saa Medialiiton äsken julkaisemasta mielipidetiedustelusta.

Tiedustelussa kaksi kolmesta vastanneista arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin melko tai erittäin paljon. Lähes joka toinen kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Valheellisia uutisia tuottavat vastaajien mukaan eniten poliittiset, ideologiset tai ideologiset ryhmittymät sekä MV:n kaltaiset verkkojulkaisut.

Vähiten valheellisia uutisia tuottavat tiedustelun mukaan kotimaiset mediat. Lähes joka toinen kuitenkin uskoi, että nekin tuottavat valheellisia uutisia ainakin jonkin verran. Perussuomalaisia kannattavat luottavat heikommin kotimaiseen mediaan kuin muiden puolueiden kannattajat. Samaan aikaanhan perussuomalaiset vannovat eniten suomalaisuuden nimiin.

Perussuomalaisten kannattajat näyttävät tiedustelun mukaan luottavan muita useammin kykyihinsä tunnistaa valeuutinen. Samaten vastaajat, jotka seuraavat MV:n ja Oikean Suomen tyyppisiä sivustoja, luottavat muita enemmän kykyynsä tunnistaa valeuutinen. Moista medialukutaitouskoa ei voi olla ihailematta!

Kalevaakin arvostellaan siitä, että katsoisimme sormien läpi maahanmuuttajien rikoksia. Vastaus on tämä: emme ole vaienneet emmekä vaikene maahanmuuttajien, kuten emme muidenkaan, tekemistä rikoksista. Julkaistavien tietojen täytyy olla luotettavia ja niillä pitää lähtökohtaisesti olla viranomaisen vahvistus.