Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti ampui viime maanantaina Oulussa täyslaidallisen TE-keskuksia eli maakunnallisia työvoima- ja elinkeinokeskuksia vastaan. Hän syytti niitä yrityksille turhasta virkamies- ja konsulttilähtöisestä toiminnasta sekä kaipasi takaisin entistä Kehitysaluerahastoa yrittäjyyttä edistämään.
Nämä Lahden näkemykset tyrmättiin myöhemmin niin kauppa- ja teollisuusministeriössä kuin Finnverassa ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa. Ne tosin puhuivat myös omassa asiassaan, mutta silti on selvää, ettei kehityksen suuntaa voida enää kääntää takaisin kohti Keraa. TE-keskukset ovat olleet olemassa jo vuodesta 1997, eikä niistä olla luopumassa.
Lahden puheet eivät kuitenkaan tainneet olla savua ilman tulta. TE-keskusten rooli on yhä hahmottumaton, ja niiden toiminnassa olisi paljonkin kehittämisen varaa.
Syyskuun alussa julkistettiin kolmen ministeriön yhdessä teettämä ulkoinen arvio TE-keskusten toiminnasta. Asiakkaat pitivät niiden palveluita hyödyllisinä ja keskusten roolia aluekehittäjänä pidettiin merkittävänä. Arvio löysi kuitenkin pitkän listan asioita, joissa toimintaa pitäisi vielä kehittää.
Esimerkiksi liikkumavapaus ja keinot asiakkaiden odotuksiin vastaamiseen ovat rajoittuneet. Palveluissa on joustamattomuutta ja ylivarovaisuutta. Tehtävissä itsessään on ristiriitaisuutta. Strategisen johtamisen sisältöjä olisi kehitettävä.
Teknologiayksiköiden asema, jota aiotaankin muuttaa, on ollut ongelmallinen. Sisäisiä osastorajoja on vielä olemassa. Henkilöstövoimavarat eivät ole riittäviä ja asiakkaat voivat turhautua odottamiseen. Monissa keskuksissa tehdään päällekkäistä kehittämistyötä. Työvoimatoimistojen ohjaukseen ei käytetä tarpeeksi voimavaroja.
Ja aivan kuten Lahti sanoi, myös ulkopuolisen arvion mukaan TE-keskusten asiakaspalvelutilanteita leimaa virkamiesmäisyys. Asiakkaat voivat kokea, että palveluita ei toteuteta heidän tarpeistaan lähtien.
Kaiken kaikkiaan teetetty arvio paljastaa organisaation, joka vielä seitsemän toimintavuoden jälkeenkin hakee pahasti itseään ja rooliaan. Tilanne saattaa vaihdella eri alueilla, mutta on mahdotonta uskotella, ettei ongelmia ole.
TE-keskusten tehtävä alueiden kehittäjänä ja rahavirtojen ohjaajana on niin tärkeä, että havaittuihin pulmiin pitää puuttua määrätietoisesti. Tarkoitushan ei ole ollut vain lisätä virkavaltaisuutta.
paakirjoitus@kaleva.fi