Erkki Tanttu (1907-1985) on varttuneelle polvelle eräs keskeisimpiä piirtäjiämme ja kuvittajiamme. Etenkin hänen sananparsikuvituksensa ja Rymy-Eetu -sarjakuvansa tekivät hänestä populaarin.
Edesmenneen kuvataiteilijan pojat ovat pitäneet kirjoillaan yllä isänsä muistoa, viimeksi Markku Tanttu.
Kaksi vuotta sitten, aivan Aleksis Kiven päivän alla, ilmestyi Kiveä läpi elämän -kirja, jossa Markku Tanttu esittelee isäänsä systemaattisena Aleksis Kiven kuvittajana.
Kas kummaa, nyt aivan Kalevalan päivän alla, putkahti samalta pojalta eli Markulta ja samalta kustantajalta eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta kirja Tantusta Kalevala-kuvittajana.
Mikään suuri sensaatio tuo kirja ei ole, mutta täydentääpä osaltansa suomalaisten eri aikakausien kalevalankuvittajien tiedostoa.
Kuten poika isästään kirjoittaakin ja kuten kirjan kuvista näkee, Kalevalaa Tanttu ei kuvittanut yhtä systemaattisesti kuin vaikkapa juuri Kiveä:
"Kalevalan kuvittamista kohtaan nuorempana tuntemansa innostuksen ikääntyvä Tanttu hukkasi järkeilyynsä."
Kalevala-aiheita löytyy lähinnä 1900-luvun alkupuoliskolta eivätkä teokset muodosta kiinteää kokonaisuutta vaan kuuluvat eri yhteyksiin. Kokonaisnäkemys jäi yhdeksi toteuttamattomista nuoruuden haaveista.
Nuorena Erkki Tanttu tosin pyrki ihailemallensa Akseli Gallen-Kallelalle apupojaksi juuri tämän suunnitellessa Suur-Kalevalan kuvitusta.
Vaikka tuo hanke ei toteutunutkaan, vaikutti Gallen-Kallela puolestaan Tantun uraan suositellessaan poikaa harjoittelijaksi WSOY:n kirjapainoon Porvooseen. "Näin Gallen-Kallela vaikutti ratkaisevasti Tantun uraan ja elämään muutenkin kuin mahdollisena esikuvana."
Tanttu vaelsi 1930-luvulla I.K.Inhan ja Gallen-Kallelan jäljillä Kalevalan laulumailla, valokuvasi, maalasi ja piirsi. Samalla vuosikymmenellä hän osallistui myös Kalevala-aiheiseen maalauskilpailuun, jossa ei loppujen lopuksi edes jaettu palkintoja. Erkki Tanttu ja Wäinö Aaltonen saivat kuitenkin työpalkkion. Sota valosta oli tämä tasan 60 vuotta sitten Helsingin pommituksissa 1944 tuhoutunut triptyykki, josta on jäänyt jäljelle muutamia kuvia. Niistä yksi on päässyt nyt uuden kirjan kansikuvaksi.
Mielenkiintoinen on neljä kirjapainon koevedosta Kalevalan juhlavuodelta 1935. Niiden joukossa on mm. taiteilijoita vuosikymmenestä toiseen kiehtonut myyttinen aihe Antero Vipunen.
Vasta 27-vuotias Erkki Tanttu on tehnyt vaikuttavan piilokuvamaisen Vipusen.
Sarjasta, johon se kuuluu, Markku Tanttu kirjoittaa:
"Kuvat ovat kaksiväristä puupiirrosta jäljitteleviä, tussilla ja guassilla toteutettuja piirroksia. Samaa tekniikkaa Tanttu käytti joskus nimenomaan historiallisia aiheita käsitellessään."
Samaa Vipus-teemaa Tanttu hyödynsi kymmenen vuotta myöhemmin puupiirrossarjassaan, johon hän käytti myös 30-luvun sommitteluaan Sotaa valosta. Mustavalkea Vipunen pääsi tuolloin kuvittamaan jotakin artikkelia, josta pojalla ei näy olevan tarkkoja tietoja.
Kun Jaakko Puokka vuonna 1967 julkaisi kirjan Erkki Tantun puupiirroksista, niissä ei mainittu Kalevala-töitä lainkaan.
"Vaikea on uskoa, että Tanttu puupiirroksiaan kirjaan valitessaan olisi unohtanut Kalevala-sarjansa; hän ei vain pitänyt niitä merkityksellisinä", poika perustelee.
Sodan jälkeen lähestyttäessä 1950-lukua Erkki Tanttu tarttui vielä Kalevala-teemaan. Tuolta ajalta ovat peräisin hänen kalevalaiset exlibriksensä sekä kuvitus kirjaan Sammon tarina. Se oli koulukäyttöön tarkoitettu kirja. "Kirjanen", määrittelee Markku Tanttu mutta muistuttaa, että se kuitenkin oli hänen isänsä laajin Kalevala-aiheinen työ.