Suomalaisten ampujien tarkkuus ja kylmähermoisuus ovat tuottaneet lukuisia mitaleja ja ilonhetkiä monissa arvokisoissa. Perjantaina Ateenassa käynnistyvien paralympialaisten suuriin mitalitoivoihin kuuluvat Haapajärven Ampumaseuran Erkki Pekkala, 55, ja Veikko Palsamäki, 44.
Pekkalan päälaji on ilmakivääriammunta. Palsamäen suurimmat toiveet lepäävät pienoiskiväärissä. Lempilajistaan huolimatta seurakaverukset osallistuvat molempiin kilpailumuotoihin.
Pekkalalle paralympialaiset ovat uran kolmannet. Ensimmäinen reissu Atlantassa meni opettelun piikkiin. Neljä vuotta sitten Sydneysta oli tuomisina hopeamitali. Ateenassa ei ole kuin yksi pykälä ylöspäin.
"Mitalin väriä yritetään kirkastaa. Viimeistelyharjoitusten perusteella kaikki pitäisi olla kunnossa. Kesällä oli vähän ongelmia selässä, mutta kivut ovat menneet ohi", Pekkala selvittää.
Kisalipun eteen Pekkala ja Palsamäki joutuivat käymään kovan karsinnan. Taso Suomessa on korkea ja arvokkaalle kisamatkalle oli useampia halukkaita mukaan. Viimeiset näytöt annettiin keväällä Sveitsissä ja Saksassa käydyissä kilpailuissa. Pekkala ampui Saksassa täydet 600 pistettä.
"Samaan tulokseen tähdätään Ateenassa. Sillä pitäisi olla tuloslistalla korkealla", Pekkala vitsailee.
Pienen uhon jälkeen hän toppuuttelee antamasta liian varmoja lausuntoja. "Ammunta on herkkä laji. Pieni herpaantuminen palauttaa miehen äkkiä maanpinnalle", Pekkala toteaa.
Kilpailu paralympialaisissa on koventunut koko ajan, kun uusia maita on tullut lisää. Ammuntoihin on karsintojen perusteella valittu 60-80 kilpailijaa. Yksi suuri etappi on päästä finaaliin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Sen jälkeen on edessä viimeinen puristus.
Pekkalan suurin murhe on lämpimät olosuhteet. "Helteellä tulee erilaisia heijastumia ja tällä iällä mieskin voi alkaa pehmetä".
Moninkertainen arvokisamitalisti luettelee itsensä jo konkareihin. Ennen loukkaantumistaan hän kulki ahkerasti metsästämässä. Elämäntyyliin tuli muutos, kun maanviljelijän jalka jäi leikkuupuimurin viljakierukan väliin. Polven alapuolinen osa jouduttiin haaverin jälkeen korvaamaan proteesilla.
Invalidiliitto on järjestänyt kisajoukkueen jäsenille yhteisleirejä. Ampujien pääpaikka on useimmiten ollut Tanhuvaaran Urheiluopisto Savonlinnassa. Muutaman kerran leiri on ollut Karstulassa.
"Leireillä on jaettu informaatiota kisapaikoista ja olosuhteista. Viimeistelyleirillä oli mukana Juha Hirvi, joka antoi erittäin tärkeää tietoa. Hän oli selvittänyt kuinka Ateenassa pystyy liikkumaan pyörätuolin kanssa", Veikko Palsamäki kiitteli.
Pyörätuoliin Palsamäki joutui vuonna 1996. Hän oli harjoittelemassa speedwayta, kun hän törmäsi kaverin kanssa yhteen. Ensimmäisen diagnoosin jälkeen loukkaantumisen piti olla lievä, mutta leikkausten jälkeen molemmat raajat halvaantuivat. Kohtaloaan hän ei ole jäänyt surkuttelemaan. Ammunnasta löytyi mukava henkireikä Erkki Pekkalan innostamana.
"Speedwayta ajaisin edelleen ilman haaveria. Kisoja seuraan aktiivisesti ja Haapajärvellä olen käynyt kaikissa kisoissa kannustamassa entisiä seurakavereita", Palsamäki paljastaa.
Kolme vuotta hän on opiskellut Oulussa Merikosken ammattioppilaitoksessa konepuolen suunnitteluassistentiksi.
"Kohta sieltä pitäisi saada paperit. Muutama tentti on jäänyt väliin leirien ja kilpailujen takia. Minua oppilaitos on sponsoroinut ostamalla panoksia. Ammunta ei ole halpa harrastus", Palsamäki vihjaa.
Ateenan kisoihin epävarmuutta on tuonut ilmakiväärin häiriöt. "Ilmavuotoja yritettiin Saksassa korjata paikallisella asesepällä, mutta pihinää sieltä on kuulunut edelleen. Ääni on kuin käymisastiassa", Palsamäki naureskelee.
Ilman epäonnea hän lähtee vankasti tavoittelemaan kärkisijoituksista. Sydneyn debyyttireissulla hän oli neljä vuotta sitten viides ilmakiväärissä ja yhdeksäs pienoiskiväärissä. Pienoiskivääri- ja ilmakivääriammunnat ovat ohjelmassa 22.-23. syyskuuta.