Helsinki-Oulu Monet erityisryhmiin kuuluvat nuoret kaipaavat mahdollisuutta rippikoulun käymiseen vertaisryhmässä. Kirkko on pitänyt jo kauan omia rippikouluja muun muassa kuuroille ja kehitysvammaisille. Sen sijaan monia muita erityisryhmiä varten rippikoululeirejä ei ole järjestetty.
Oulussa järjestetään omia rippikouluja kehitysvammaisille ja erityisluokkien oppilaille. "Niitä on liian vähän tällä hetkellä" myöntää Oulun seurakuntayhtymän kristillisen kasvatuksen johtaja Matti Pikkarainen.
"Ei ole korviin kantautunut toivetta eikä pyyntöä", Pikkarainen sanoo. Hänen mukaansa erityisryhmien rippikouluja järjestetään Oulussa, jos yhteydenottoja tulee.
Esimerkiksi dysfasianuorten eli kommunikaatiovaikeuksista kärsivien rippikoululeirien järjestämisestä on kantanut päävastuun Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.
Liitto kuitenkin toivoo, että kirkko ottaisi rippikoululeirin järjestämisvastuun kantaakseen.
Kirkon kasvatus- ja nuorisotyön johtaja Marja-Leena Toivanen myöntää, että erityisrippikoulujen järjestäminen on jatkuva pohdinnan aihe. Tiiviimpää suunnittelua on luvassa syksyllä, kun nuorisotyön sekä diakonia- ja yhteiskuntatyön ammattilaiset etsivät ratkaisuja pulmaan yhdessä.
"Pyrimme löytämään pysyvämpiä käytäntöjä ja alueellisia ratkaisuja. Tavoitteena on kehittää lisää yhteistyömalleja, joilla erityisryhmiä palveltaisiin paremmin", Toivanen kertoo.
Erityisryhmien määrä on kasvanut
Kommunikaatiovaikeuksien lisäksi erilaiset oppimis- ja käytöshäiriöt saattavat tehdä tavalliselle rippikoululeirille osallistumisen vaikeaksi tai mahdottomaksi. Erityisryhmien määrä on kasvanut, kun erilaisia häiriöitä ja ongelmia on opittu tunnistamaan paremmin.
Oulussa kokemukset erityisnuorten osallistumisesta tavalliselle rippikoululeirille ovat Pikkaraisen mukaan suurimaksi osaksi positiivisia. Normaaliin nuorisoon integroituminen on hyvästä. Henkilön oma halu ja motivaatio ovat onnistumisen ehdottomia edellytyksiä. Erityisnuorten kiintiöitä ei ole, mutta siitä lähdetään, että ohjaajien huomio riittää kaikille.
Kirkkojärjestys velvoittaa seurakunnan järjestämään rippikouluopetusta. Rippikoulun ohjesäännössä edellytetään, että seurakunta huolehtii myös erityisryhmiin kuuluvien nuorten rippikoulusta.
Erityisrippikoulun kooksi suositellaan kahdeksaa nuorta. Ongelmana onkin usein se, ettei yksittäisen seurakunnan alueelta saada muodostettua erityisrippikouluryhmää.
Nykyisin vaihtoehtona ovat joko yksityinen rippikouluopetus tai muun kuin paikallisen seurakunnan järjestämä rippikoulu. Oulussa yksityisiä rippikouluja käyttävät aikuiset, joilta naimalupa on nuoruudessa jäänyt hankkimatta.
Muualle rippikouluihin nuoria vie yleensä perhetausta, kuten esimerkiksi kuuluminen herätysliikkeeseen.