Yläkoulun rehtori Riku Saksholm haluaa uskoa johtavansa maailman parasta koululaitosta. "Jos se ei aina oman koulun arjessa siltä tunnu, arvio asettuu parempaan järjestykseen, kun vierailee muiden maiden kouluissa."
Suomalaisen koululaitoksen menestyksen Saksholm olettaa piilevän siinä, että parhaimpien ja heikoimpien oppilaiden osaamisero on pieni. Tätä selittää hyvä erityisopetus.
Muissa maissa erityisopetus voi olla retuperällä. Saksholm on mielissään siitä, että erityisopetus hänen omassa kaupungissaan Kalajoella saatettiin tänä vuonna hyvälle tolalle. Se keskitettiin samaan kouluun ja siihen saatiin yksi opettaja lisää.
"Nyt ryhmät ovat pieniä, ja opetus on yksilöllistä. Opettajalla on paremmin aikaa ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden tarpeet", hän kertoo.
"Erityisopetuksen tarve kasvaa, kun erilaiset oppimisvaikeudet lisääntyvät", Saksholm taustoittaa.
Valinnaisuuden vähennys uudessa opetussuunnitelmassa sen sijaan saa Saksholmin kulmat kurttuun. Oppilaiden mahdollisuudet valita käytännönläheisiä aineita kapenivat. Myös syventävän opetuksen määrään kajottiin.
"Nyt runsas teoria-aineiden määrä voi joillekin oppilaille tulla taakaksi, jonka alla ei jaksa muutenkaan. Käytännönläheiset aineet auttoivat jaksamaan ja antoivat intoa myös teoria-aineiden opiskeluun", Saksholm sanoo.
Monentasoista
opetusta
"Ei joka päivä, eikä joka toinenkaan tunnu sitä, että opettaisin maailman parhaassa koulussa", Kalajoen yläkoulun biologian ja maantiedon opettaja Mikko Salmu sanoo.
Hänen mielestään erityisiä haasteita asettaa peruskoulu, jossa on ihan kaikenlaisia oppilaita. "Koulussa tarvitaan monentasoista opetusta. Lisäksi koulussa näkyy oppilaiden ikä. Murrosikäiset etsivät itseään ja touhuavat."
Salmu tekee työtä omalla persoonallaan.
"En ole piiskuri, joka pureutuu pieniin yksityiskohtiin. Pyrin siihen, että kaikki pääsisivät läpi ja heillä, jotka haluavat lisää tietoa, olisi välineitä hankkia sitä."
"Peruskoulussa peruskoulun asiat - perusasiat kuntoon ja vastuuta oppilaalle", kuuluu Salmun johtolause.
Asenne auttaa
jaksamaan
Salmu vie mielellään opetusta arjen tasolle - toiselta ammatiltaan hän on maanviljelijä.
"Pojille on hauskaa opettaa ihmisen lämmönsäätelyä moottorin jäähdytysjärjestelmän avulla. Kiitettävästi siitä kiinnostuvat myös tytöt."
Yhdeksännen luokan oppilaat Katri Mustola, 15, ja Timo Rahkola, 15, puurtavat parhaillaan koeruuhkassa. He vakuuttavat saavansa laadukasta opetusta. Molemmat ovat kiinnostuneita matemaattisista aiheista ja ovat saaneet sellaisia kursseja kuin ovat halunneet.
"Joskus koulu on pakkopullaa", Timo Rahkola myöntää.
"Riippuu siitä, missä ollaan menossa. Nyt on lyhyen ajan sisällä paljon kokeita. Silloin ei jaksaisi huvittaa", Katri Mustola lisää.
"Pakko tämä koulu on käydä. Siihen on parasta suhtautua positiivisesti. Jos koulunkäynnistä haluaa tehdä vaikean, se onnistuu oikein hyvin. Se on asennekysymys", Timo Rahkola sanailee.
Syksyn kohokohdaksi nousee molempien mielestä työharjoittelu. He pääsivät näkemään käytännössä, millaista työ oli. Timo Rahkola työskenteli marketissa ja Katri Mustola tierakennukseen erikoistuneen yrityksen toimistossa.