Yhä useammat lapset kärsivät psykososiaalisesta pahoinvoinnista. Niin lastensuojelun kuin erityisopetuksessa olevienkin määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Erityisopetusta tarvitsee nyt jo lähes 45 000 lasta eli melkein kahdeksan prosenttia peruskoululaisista.
Rokualla erityisopettajien koulutuspäivillä perjantaina puhunut Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Terhi Ojala latoi opettajien eteen karut luvut.
Vuonna 2005 otettiin huostaan yli 10 000 lasta ja lastensuojelun avohuollon piirissä lapsia oli 59 000. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli nelisen tuhatta.
"Jos pienessäkin kunnassa olisi töissä vaikka 13 psykologia, kaikilla olisi takuulla koko ajan kädet täynnä töitä. Mutta pitää myös muistaa, että lastensuojelutyö on oikeasti lasten suojelua, ja se kuuluu kaikille aikuisille", Oja tähdensi.
Ojalan mukaan lasten lisääntyvien ongelmien syyt ovat aikuisissa.
"Lasta ei arvosteta. Vauvoja kyllä hellitään, mutta sitten tilalle tulee kaikkea muuta, usein työ tai viihde. Vanhemmat ovat liian mukavuudenhaluisia, lapsesta välittäminen ja rakastaminen ovat hukassa."
Lapsen ongelmiin kannattaa puuttua ajoissa paitsi inhimillisyyden, myös taloudellisuuden nimissä. Lapsi, jolla ei ole käytöshäiriöitä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Käytöshäiriöisestä kulut ovat 110 000 euroa. Syrjäytyneen lapsen hoitokulut ovat hänen elinaikanaan jopa yli 800 000 euroa. Lisäksi syrjäytyminen kokonaan työelämästä tuo yhteiskunnalle puolen miljoonan euron tappiot.
Ojala näkee pienen tuikkeen valaisevan synkkää tilannetta. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa muun muassa koulujen ryhmäkokojen pienentämisen sekä rahapulan pahoin näivettämän tukiopetuksen elvyttämisen. Uutta voimaa luvataan myös erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen, oppilashuoltoon ja koulujen kerhotoimintaan.
Erityisopetuksen järjestäminen eroaa suuresti eri kunnissa. Lakiakin rikotaan usein. Monesti juuri eniten apua tarvitsevaa opettaa kouluavustaja, kun opettaja työskentelee muun ryhmän kanssa.
"Erityisopetukseen tulevien määrän koko ajan kasvaessa puhutaan vain diagnooseista, kun pitäisi pohtia lasten ongelmien syitä. Usein vaikeudet kärjistyvät juuri yläkoulussa. On syytä miettiä vakavasti, mitä vikaa siinä on", Ojala totesi.
Erityisopettajat hakevat taitoa ja voimaa lisääntyvään työtaakkaansa muun muassa Alpo-hankkeesta. Se kehittää seudullisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien opetukseen ja tukemiseen. Pienissä kunnissa työskenteleville tärkeää on myös hankkeen tarjoama vertaistuki.