Joka viides peruskoulun oppilas saa Suomessa erityisopetusta osa-aikaisesti. Kokonaan erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita koululaisista on kuusi prosenttia.
Määrä on kasvanut koko ajan 1990-luvulta lähtien. Kunnissa etsitään nyt uusia malleja opetuksen järjestämiseksi.
Utajärvellä erityisopetuksen palikat on pantu rohkeasti uuteen järjestykseen. Kunta on mukana laatua opetukseen ja tukea oppimiseen etsivässä LATU-hankkeessa.
"Koko erityisopetuksen toimintamalli muuttuu. Olemme muun muassa luopuneet kokonaan erillisestä harjaantumisluokasta. Oppilaat ovat nyt perusopetusryhmissä, josta he pääsevät pienryhmiin tarpeen mukaan. Ennen erityisopetusta voitiin tarjota oppilaalle vain tunti viikossa, joten parannus entiseen on todella merkittävä", kertoo Utajärven sivistystoimenjohtaja Hanna Värri.
LATU-hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Pirkko Holopainen Opetushallituksesta tähdentää, että jokaisen kunnan ja koulun on luotava oma, sille parhaiten sopiva erityisopetuksen malli.
Vaikka monin paikoin ollaan luovuttu erityisluokista, ei se välttämättä sovi kaikkialle.
Yleisopetukseen
laatua
"Erityisopetuksen tarve on lisääntynyt tehostuneen diagnosoinnin ansiosta, mutta myös perheiden psyko-sosiaalisia ongelmia on yhä enemmän. Viime laman satoa korjataan yhä", Holopainen toteaa.
Holopainen on valmis allekirjoittamaan Utajärvellä ohjenuorana olevan lauseen, joka toteaa yleisopetuksen tilan määräävän erityisopetuksen tarpeen.
Utajärvellä on nyt viisi erityisopettajaa. Ennen piti selvitä kolmella, vaikka kouluja oli toiminnassa enemmän kuin nyt.
Koulunkäyntiavustajia kunnan kouluissa oli enimmillään 18, nyt heitä on viisi.
"Kaikki koulunkäyntiavustajamme ovat nyt työhön koulutettuja. Huomasimme, ettei ole oppilaan etu, että joku istuu koko ajan hänen vieressään. Kun apua saa vain tarvittaessa, oppilas itsenäistyy ja tulee rohkeammaksi", Hanna Värri sanoo.
Sosiaalisuus
paranee
Pienryhmäopettaja Sirpa Kaistola-Tuikka kertoo, että erityisopetuksen tarpeessa olevien oppilaiden sijoittaminen perusopetusryhmiin on sujunut hyvin. Myönteistä palautetta on saatu niin oppilailta, vanhemmilta kuin opettajiltakin.
"Sosiaalisuus paranee, eikä kiusaamista ole ilmennyt. Pienryhmään pääsee tarpeen mukaan kuka vain, ilman erillistä diagnosointia. Pienryhmässä on hyvä kuroa muita kiinni vaikka pitkän poissaolojakson jälkeen", Kaistola-Tuikka sanoo.
Kirkonkylän koulun rehtori Erkki Väänänen kertoo, että uudessa mallissa luokkakoot on pystytty pitämään kohtuullisina.
Kun sivussa on saatu aikaan säästöjäkin, on Utajärven mallista saatu käydä kertomassa ministeriötä myöten.
Hanna Värri kiittelee kunnan päättäjiä siitä, että saavutetut säästöt on saatu pitää koulusektorilla. Näin on voitu kehittää yleisopetusta.
LATU-projektin verkostoyhteistyö on Värrin mukaan tärkeää. Ideoita on vaihdettu toisten koulujen, järjestöjen ja alan kouluttajien kanssa.