Suomen ulkopoliittinen johto joutui selittelijän paikalle sen jälkeen kun Helsingin Sanomat tiesi kertoa presidentti Vladimir Putinin erityisavustajan Sergei Jastrzhembskin Suomea koskevista arvioista. Tunnetun avustajan näkemys Venäjään epäluuloisesti suhtautuvasta blokista EU:ssa ja Suomen kuulumisesta siihen oli hämmästyttävä, mutta ei sen kohun arvoinen, joka lausunnosta syntyi. Jastrzhembski ei esimerkiksi käyttänyt itse sanaa "russofobia" eli puhunut Venäjä-kammosta, vaan se on suomalaista tulkintaa hänen puheestaan.
Ylireagointi Moskovasta kuuluviin, Suomea koskeviin arvioihin on meillä jäänne ajalta, jolloin täällä todella oli syytä lukea lausunnoista rivien välitkin. Jos nyky-Venäjä on jossain suhteessa tyytymätön Suomen politiikkaan, moitteisiin kannattaa reagoida asiapohjalta. Ihme olisi, jos kahden hyvin erilaisen naapurimaan suhteissa ei tulisi vastaan kysymyksiä, jotka jompaakumpaa hiertävät.
Esimerkiksi Virossa tai Tanskassa Jastrzhembskin lausunnot eivät näytä herättäneen minkäänlaista kohua edes sen jälkeen, kun niiden sisältö nousi Suomessa leveästi julkisuuteen. Kannattaa lisäksi muistaa, että lokakuun lopulla Suomessa vieraillut Venäjän pääministeri Mihail Fradkov totesi suhteiden olevan kunnossa. Vielä painavampi arvio asiasta kuullaan ensi viikolla, kun presidentit Halonen ja Putin tapaavat Pietarissa.
Jastrzhembskin Suomea koskevan näkemyksen yksi syy lienee se, että Suomi on suhtautunut nihkeästi ajatukseen EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta toisin kun muutamat suuret EU:n jäsenet. Suomen kanta on täysin perusteltu niin kauan kun Venäjä ei saa rajavalvontaansa pitäväksi eteläosissaan.
Putinin erityisavustaja on kokenut lausuntojen jakelija, joka ei puhu vahingossa ohi suunsa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen arvionsa aina vastaisivat totuutta. Jastrzhembski on vuosien mittaan selitellyt virkansa puolesta esimerkiksi humalaisen presidentti Boris Jeltsinin kommelluksia ja esittänyt arvioita Tshetshenian tilanteen nopeasta normalisoitumisesta.
Lyhyeen tv-lausuntoon hän oli nyt saanut mahtumaan monta erikoista näkemystä. Hän esimerkiksi totesi, että unionin sisälle on muodostunut "toistaiseksi epävirallinen" blokki Venäjää kohtaan epäluuloisista maista, ikään kuin tällainen blokki jossakin vaiheessa virallistuisi.
Ja jos jotkut EU:n uudet jäsenmaat todella ovat epäluuloisia Moskovaa kohtaan, voi kysyä mistä se johtuu. Kovin kaukaa historiasta ei syitä tarvitse hakea.
paakirjoitus@kaleva.fi