Kolumni

Eristykset hidastavat virusta ja taloutta - Näyttää, että tapahtumassa on modernin historian isoin yhtäaikainen talouden äkkipysähdys

Eristystoimenpiteet ovat suunniteltu hidastamaan viruksen leviämistä ja suojelemaan terveydenhuoltoa. Toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta niiden taloudellinen hinta on poikkeuksellisen iso, kirjoittaa Varman johtaja Risto Murto.

Risto Murto on Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on Varman toimitusjohtaja.

Tällä hetkellä maailmaa yhdistää yhteinen vaikea epidemia, koronavirus. Epidemia on pohjoisella pallonpuoliskolla koskenut käytännössä kaikkia maita. Jokainen maa on joutunut reagoimaan taudin leviämiseen.

Käytännössä kaikki länsimaat ovat päätyneet jonkinlaiseen eristämispolitiikkaan. Maakohtaisia eroja on ollut, mutta trendi on ollut selvä. Mitä vaikeammaksi tilanne on mennyt, sitä tiukempia rajoituksia ihmisten liikkumiselle on asetettu.

Suomi on rajoituksiltaan tällä hetkellä varsin tyypillinen eurooppalainen maa. Useassa maassa on kansalaisille asetettu Suomeakin tiukempia ulkonaliikkumiskieltoja.

Toisaalta naapurimaassa Ruotsissa on vielä toistaiseksi pyritty ohjaamaan kieltojen lisäksi suosituksilla, mutta Ruotsissakin on linja koko ajan hiljalleen kiristynyt.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähikontaktien vähentäminen auttaa hidastamaan viruksen etenemistä. Päätöksenteon ongelma on viruksen pitkähkö itämisaika ja se, että osa sairastuneista on käytännössä oireettomia. Tämän päivän virustilanteeseen vaikutettiin kaksi viikkoa sitten tehdyllä toimenpiteillä.

Eristystoimenpiteet ovat suunniteltu hidastamaan viruksen leviämistä ja suojelemaan terveydenhuoltoa. Toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta niiden taloudellinen hinta on poikkeuksellisen iso. Näyttää siltä, että juuri nyt on tapahtumassa modernin historian isoin yhtäaikainen talouden äkkipysähdys.

OECD on tehnyt arvioita kuinka paljon eristämistoimenpiteet vaikuttavat talouteen. Lähtökohtana on toimenpiteiden laajuus ja talouksien rakenne. Tilanne on poikkeuksellinen. Lyhyellä tähtäimellä toimenpiteet iskevät eniten palvelusektoriin. Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen on tästä esimerkki.

Nyrkkisääntö on, että BKT:n odotetaan laskevan noin 2 prosenttiyksikköä jokaista eristämiskuukautta kohden. Tämä tarkoittaisi, että jos eristäytyminen olisi koko vuoden voimassa, BKT laskisi 12 kuukaudessa vajaat 25 prosenttia.

Mittakaava on raju. Vuoden eristämispolitiikalla BKT:n lasku olisi suurempi kuin talouden lasku sisällissotaa käyvässä Suomessa.

THL arvioi tällä hetkellä Suomen epidemian pituudeksi 4-6 kuukautta. Kuuden kuukauden kestolla BKT-vaikutus olisi karkeasti 10-12 prosenttia negatiivinen. Koko vuoden lasku olisi tätä pienempi, koska tässä skenaariossa talous elpyisi jossakin määrin vuoden loppupuolella.

Tällä hetkellä kotimaiset ennustajat odottavat tyypillisesti koko vuoden BKT-laskun olevan noin 5 prosenttia. Tällöin odotetaan eristämisperiodin päättyvän kevään jälkeen.

OECD:n laskelmat ovat mekaanisia. Käytännössä positiivisena vastavoimana toimivat ennätykselliset tukipaketit, joita sekä hallitukset että keskuspankit ovat eri maissa tehneet. Etenkin USA:ssa paketit ovat historiallisen suuria.

Negatiivisena tekijä on, että pessimismi on nopeasti tarttumassa. Osa talouden toimijoista, erityisesti yritykset, jarruttavat jo sen vuoksi, että ne pelkäävät nykykriisin vaikuttavan pitkäaikaisesti tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Huonot uutiset synnyttävät lisää huonoja uutisia.

Talouden ja epäilemättä myös muun yhteiskunnan kannalta nyt on kova kiire saada eristystoimenpiteitä helpotettua mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä ennustettavuus kesään tai syksyyn on vielä heikko. Kaikki arviot ovat karkeita.

Paluu normaaliin arkeen voisi periaatteessa tapahtua usealla tavalla. Helpointa olisi, että virukselle itselleen tapahtuu jotain. Jos virus käyttäytyisi kausiflunssan tavoin, se heikkenisi kesän tullen. Tätä emme kuitenkaan vielä tiedä. Toinen vaihtoehto on, että virusta vastaan saadaan rokote. Tämä on toivottu ratkaisu, mutta lääketeollisuuden edustajat ja viranomaiset puhuvat useiden kuukausien, ellei peräti vuosien aikahorisontista rokotteelle.

Tällä hetkellä todennäköisin tie ulos on edelleen viruksen etenemisen aktiivinen hidastaminen. Joudumme tavalla tai toisella yhteiskuntina hidastamaan ja ehkäisemään viruksen leviämistä todennäköisesti vielä useita kuukausia tai pahimmassa tapauksessa vuosia.

Tällöin kysymys on, että voivatko länsimaat oppia jotain Aasian maista, joissa toimenpiteet eivät ole johtaneet yhtä isoihin vaikutuksiin talouksien ja yhteiskuntien kannalta?

Aasian maissa hätätoimenpiteet eivät ole olleet yhtä suuria. Me olemme joutuneet turvautumaan nykyisiin hätätoimenpiteisiin, koska emme olleet yhtä valmiita reagoimaan epidemiariskiin kuin Aasian maat olivat. Aasiassa aikaisemmat epidemiat ovat pakottaneet yhteiskunnat ottamaan tautiriskit tosissaan. Näitä oppeja kannattaa nyt hyödyntää nopeasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meidän pitää investoida epidemioiden ehkäisyyn ja hallintaan. Välineet voivat liittyä testeihin ja niihin liittyvään infrastruktuuriin, sairaanhoidon kapasiteettiin ja sosiaalisen kontrollin menetelmiin. Viruksen hallintaan investoiminen on nyt parasta talouden elvytystä.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.