Destiaan kohdistuneet rikos- ja liiketoimintaepäilyt antavat tukea näkemyksille, joiden mukaan yhtiö pitäisi yksityistää. Valtiolla ei olekaan mitään perusteita ylläpitää rakennusalalla urakoivaa yhtiötä, joka kilpailee samalla tontilla muiden kanssa.
Valtion kokonaan omistama infra-alan osakeyhtiö Destia on pääsemässä kovaa vauhtia yhtä isoihin lööppeihin toisen valtionyhtiön Fortumin kanssa. Erotuksena on vain se, että Destian johto käy käräjiä, kun taas Fortumille on riittänyt tähän asti turpakäräjät.
Destian kuumat ajat ovat jatkuneet jo vuosia ilman rikosepäilyjäkin. Tieurakoista kilpailevat yksityiset yritykset ovat pitkään ihmetelleet, miksi valtionyhtiö pärjää kilpailussa muita paremmin. Väitteillä on haluttu heittää varjo Destian ylle, on haluttu viestittää, että valtio tilaajana suosii valtion omistamaa urakoitsijaa.
Osittain tämän takia Tieliikelaitos muutettiin valtion osakeyhtiöksi Destiaksi vuonna 2008. Muutokselle vauhtia antoi EU, jonka mielestä Destia sai liikelaitosaikanaan valtiontukea kilpailutilanteessa yksityisiä yrityksiä vastaan.
Ongelmat eivät näytä kuitenkaan loppuneen yhtiömuodon muutokseen. Yksityiset yritykset ovat ihmetelleet sitä, että entinen liikelaitos, nykyinen Destia, laajentaa toimialuettaan perinteisen infrarakentamisen ja tienpidon ulkopuolelle.
Pohjois-Pohjanmaalla konkreettinen esimerkki tästä on liikemies Toivo Sukarin ja Destian yhteistyö Kiimingin kauppakeskushankkeessa. Destia toimii siinä rakennuttajana, ja Sukarin kertoman mukaan yhtiöllä on osuutta myös hankkeen rahoituksessa.
Oulun seudun työllisyyden kannalta katsottuna on todettava, että kaikki rakennushankkeet ovat tervetulleita varsinkin näin lama-aikana. Kauppakeskuksiin liittyvät tosin omat kaupunkirakenteen muutosongelmansa. Vieläkin suurempi kysymysmerkki liittyy kuitenkin valtionyhtiön toiminnan laajentamiseen. Tähän viittasi entinen Infra ry:n toimitusjohtaja Osmo Mettänen (Kaleva 1.7.). Hänen mukaansa Tielaitoksen hajottamisen yhteydessä vuonna 2001 sovittiin, ettei uusi Tieliikelaitos laajenna toimialuettaan tienpidon ulkopuolelle.
Kun Tieliikelaitoksesta tuli osakeyhtiö Destia, vanhat linjaukset ovat ilmeisesti pätemättömiä. Osakeyhtiö saa muokata liiketoimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan sen hallitus antaa toimintaan luvan. Viime kädessä Destian asioista päättää hallitus ja sen nimittävä valtio-omistaja.
Destian asema markkinoilla on herättänyt närää jopa ammattiyhdistysliikkeessä, joka perinteisesti katsoo suopeasti valtio-omisteisia yhtiöitä. Vasemmistoliittolainen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi on vaatinut Destian yksityistämistä. Hänen mukaansa Destia sekoittaa markkinoita paitsi vanhoilla suhteillaan valtioon myös erilaisilla työehtosopimuksillaan.
Yhtiö tekee julkisen alan työehtosopimuksia JHL:n kanssa, kun muut rakennusyhtiöt tekevät yksityisen alan sopimuksia Rakennusliiton jäsenten kanssa. Harjuniemi vihjasi, että Destia teettää töitä halvemmalla kuin muut.
Harjuniemen sanoista pitää erottaa ammattiliittojen välinen valtapeli ja todellinen huoli toimivista markkinoista. Jälkimmäiseen on kuitenkin sen verran raskaat eväät olemassa, että valtion pitäisi käynnistää yhtiön pilkkominen ja myynti, kunhan hinta saadaan kohdalleen.