Tiettyjen alojen erikoisosaajista on paikoin huutava pula. Kaikki alat huomioituna työvoimapula on hienoisessa kasvussa. Rekrytointiongelmat ja työvoimapula ovat edelleen yleisimpiä yksityisellä ja kuntasektorilla.
Lääkäripulan lisäksi pulaa on hoitohenkilökunnasta yleensä sekä psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä. Työtä riittäisi tarjontaa enemmän myös maatalouslomittajille, myyjille, ajoneuvonkuljettajille ja siivoojille. Myös rakennusalan erikoisosaajat ovat hakusalla.
"Esimerkiksi maatalouslomittajien tilanne on sellainen, että työvoimaa haetaan Baltian maista, kun Suomesta lomittajia ei löydy. Ala ei kerta kaikkiaan houkuttele", työministeriön erikoissuunnittelija Hanna Hämäläinen kertoo.
Työministeriö on vuodesta 2002 kerännyt tietoa yritysten työvoimapulasta ja rekrytointiongelmista neljännesvuosittain. Jokaisella neljänneksellä haastatellaan noin 2 500 työpaikkaa. Tilanteen todellinen kuva muodostuu parhaiten vuoden lopussa, kun neljännekset vedetään yhteen. Vuodesta 2 000 lähtien rekrytointiongelmista on kärsinyt noin 30 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista.
Määrällistä ja laadullista
Työvoimapulaa on sekä määrällistä että laadullista. Tällä hetkellä podetaan lähinnä viimeksi mainittua.
Käytännössä kysymys on siitä, että työnhakijalla on alalle koulutusta, mutta ei riittävästi tai ei alan erikoisosaamista.
Myös alueellista työvoimapulaa esiintyy. Esimerkiksi pohjoisessa Suomessa on työttömänä rakennusmiehiä, jotka työllistyisivät kyllä kasvukeskuksissa, mutta eivät syystä tai toisesta pysty sinne lähtemään. Sama tilanne on sairaanhoitajien kohdalla.
Alueellisuus näkyy myös lääkäripulassa: syrjäisille seuduille lääkäreitä ei löydy senkään vertaa kuin isommille paikkakunnille.
Osa ei täyty koskaan
Kaikki työvoimapula ei ole todellista. Myyntiedustajista väitetään olevan pulaa, mutta erikoissuunnittelija Hanna Hämäläisen mukaan osa työpaikoista ovat sellaisia, ettei niistä saa elantoa.
"Työnantajat kuitenkin ilmoittavat tällaisetkin paikat, vaikka ne eivät tule koskaan täyttymään. Näitä työpaikkoja ei voi verrata esimerkiksi hoitoalan työpaikkoihin, joihin on todellisia rekrytointiongelmia. Epätodelliset paikat ovat meille ongelmallisia."
Täsmäkoulutus avuksi
Työhallinto pyrkii vastaamaan työnantajilta tulleisiin viesteihin järjestämällä ammattikoulutuksia ja täsmäkoulutuksia yrityksille.
"Varsinkin rakennusalan ja palvelualan koulutustarpeeseen olemme pystyneet jonkin verran vastaamaan. Tutkintoon tähtäävään koulutukseen työhallinto ei suoranaisesti pysty vaikuttamaan, mutta toki yhteistyössä opetusviranomaisten kanssa koulutussuunnitelmia tehtäessä. Tämä tapa vaikuttaa on pitkäkestoisempaa", Hanna Hämäläinen selvittää.
Sen sijaan työpaikoista itsestään tai työsuhteiden ehdoista johtuviin työvoimaongelmiin työhallinto ei pysty puuttumaan.