Erikoislukioiden määrä on pysynyt viime vuosina vakiona. Lukioita on yhteensä 450, joista erikoislukioita on laskentatavasta riippuen noin 60-70.
Erikoislukion tittelin saa sellainen lukio, jolle opetusministeriö on antanut erityisen tehtävän.
"Tämän erikoistehtävän saa koulutuksen järjestäjä, eli esimerkiksi Helsingin kaupunki, joka voi sitten toteuttaa erityistehtävän haluamassaan lukiossa. Näin meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, montako erikoislukiota on", selventää tietopalvelusihteeri Heidi Bergström Opetushallituksesta.
Erikoislukiokenttää hämmentää se, että moni lukio markkinoi itseään erikoislukiona, vaikka opetusministeriö ei olisi myöntänyt lupaa.
"Toisaalta kun muistelen taaksepäin, erikoislukioista on pikemminkin oltu pyrkimässä pois, eikä uusia ole tullut", Bergström sanoo.
Opetusneuvos Heikki Blom opetusministeriöstä vahvistaa, että edellisellä hallituskaudella uusia erikoislukiolupia ei myönnetty.
Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä erikoislukiot ovat hyviä, jos lukiolainen tietää jo lukion aloittaessaan, mitä haluaa opiskella ja näin syventää tietämystään.
"Erikoislukioita on melko paljon, joten välttämättä uusia ei tarvitsisi enää perustaa. Jos haluaa johonkin erikoislukioon, on luultavasti valmis varautumaan vähän pidempään koulumatkaan", uskoo liiton puheenjohtaja Antti Melander.
Tänä syksynä lukiolaisia on yhteensä noin 116 000. Ensimmäisen opiskeluvuoden lukiossa aloittavia on 35 000.