Kun Kemijärven kriisi (Salcomp) laukesi, valtionhallinnossa perustettiin sisäministeriön ylijohtajan Pekka Kilven johtama ryhmä koordinoimaan eri ministeriöiden toimia kurjuuden helpottamiseksi.
"Tilanne Kemijärvellä on todella vaikea, mutta edellytyksiä sen paranemiselle on luotu", alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen todistaa.
Korkeimpia investointitukiprosentteja sovelletaan kauppa- ja teollisuusministeriön määräyksellä, jotta kaupungin elinkeinopohja voisi vahvistua. Sisäministeriö puolestaan myönsi harkinnanvaraista avustusta, ja kaupunki on asetettu kehittämissuunnitelmassa erikoisasemaan.
Sisäministeriö on myös ajanut Kemijärveä ja samalla koko Koillis-Lappia tietoyhteiskuntaohjelman pilottialueeksi. Tätä varten ministeriö on varannut maakunnan kehittämisrahasta 100 000 euroa. Työministeriö on siirtämässä Kemijärvelle puhelinkeskuspalveluita jne.
Syytä olla varuillaan
Erikoiskohtelulla ja murusilla yritetään pohjustaa Kemijärven uutta alkua, visioi Manninen, joka osallistui perjantaina ja lauantaina EU:n aluepolitiikkaministereiden kokoukseen Dublinissa.
"Hallituksessa on asetettu kynnyskysymykseksi, että saamme unionilta suurin piirtein nykyisen tasoisen (aluepoliittisen) tuen. Ja perusteina sille ovat harvasta asutuksesta, kylmästä ilmanalasta, pitkistä etäisyyksistä ja vaikeasta saavutettavuudesta aiheutuvat tekijät", hän luettelee.
"Varuillaan on syytä olla, mutta hirveää huolestuneisuutta ei ole kuitenkaan syytä lietsoa", alueministeri sanoo Suomen mahdollisuuksista.
Neuvottelut EU:n aluepolitiikan tulevaisuudesta rahoituskaudella 2007-13 ovat komission viimeisen koheesioraportin pohjalta vasta viriämässä. Koko vappuna laajenevan unionin aluepolitiikan rakenteita ja ajattelutapaa ollaan lähestymässä uudelleen, minkä lisäksi unionin koko rahoituskehys on vielä pahasti levällään.
Suomi on myös ilmoittanut, ettei se tule hyväksymään sellaisia uusia valtiontukisäännöksiä, jotka rajoittaisivat harvaan asuttujen alueiden kotimaisia tukimiljoonia.
Viritelmät koskevat kuitenkin 25 maan unionin harvaan asuttuja ja vuoristo- ja saaristoalueita, joilla on pysyvä "maantieteellinen haitta". Saaria ja kaikkia muita alueita ei ole vielä lopullisesti määritelty. "En niiden lukumäärää pysty sanomaan", Manninen kertoo.