Kajaanin kirkon remontissa on paljastunut rakennustekniikkaa, jota on ilmeisesti käytetty Suomessa hyvin harvoissa kirkoissa.
"Harvinainen tilaisuus", innostuu Kajaanin kirkon korjauksen suunnitellut arkkitehti Antti Pihkala.
Pihkalan mukaan kirkon rakennustekniikka on todella edistyksellinen ja ainutlaatuinen paitsi Pohjois-Suomessa, myös harvinainen koko Suomessa.
Samantyyppinen on Lapinlahden kirkko, joka on samoille korjaajille tuttu. Kajaanin kirkkoa pidetään kuitenkin ehkä merkittävimpänä uusgoottilaisena kirkkona Suomessa.
Esille parissa viikossa
Korjaajille tarjoutuu tilaisuus tutustua kirkon erikoiseen rakennustekniikkaan, kunhan julkisivulaudoitusta ja sisäverhousta avataan enemmän seuraavan parin viikon aikana. Ulkoverhouksen avaus alkoi tiistaina.
Kajaanin kirkon erikoisen rakenneratkaisun selvitti ja löysi oululainen rakennesuunnittelija Kalle Hautajärvi korjausprojektin suunnitelmien edetessä viime talvena.
Kirkon hirsiseinät ovat pystykaarien tukemat. Pystykaaret mahdollistivat suurehkojen ikkunoiden käytön ja erityisesti kirkkosalin valoisuuden aikana, jolloin luonnonvalo on ollut erityisen tärkeää.
"Kaari on menestyksen salaisuus. Jos kirkko olisi tehty perinteiseen tyyliin, se tuskin olisi säilyttänyt ryhtiään", arvelee Pihkala. Hän korostaa, että rakenneratkaisuilla on ollut suuri merkitys kirkon arkkitehtuurissa, joka on aikoinaan ollut todella modernia.
"Huolellinen rakentamistyö ja puutavaran hallittu käyttö on havaittavissa vielä yli sata vuotta myöhemmin."
Paljon korjattavaa
"Rakenne helpottaa korjaustyötä. Hirsiä voi helposti purkaa ilman, että katto tulee alas", arvioi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen.
Seurakunta korjaa kohdetta vanhaa rakennustapaa kunnioittaen. Kivien päällä seisovien pystykaarien alapohjien kunto huolestuttaa kuitenkin kiinteistöpäällikköä.
Kaarissa on rakenteellinen ongelma: ne seisovat tasaisten kivien päällä, joilta vesi valuu puisiin liitoskohtiin.
Ensimmäiset lahovauriot löytyivät tiistaina. Lahovaurio voi aiheuttaa nopeankin kirkon notkahduksen.
"Odottaako meitä yllätys, kun kokonaisuus pikkuhiljaa paljastuu", miettii Juha Vornanen tulevia viikkoja, vaikka ennakolta vaurioita osattiin odottaa.
Kirkon kattokin on ongelma, sillä kosteus pyrkii välikaton kautta jäätymään rakenteisiin.
"Vesivaurioista huomaa, ettei kirkkorakennus ole tehty sille väkimäärälle ja lämpötilalle, mikä nykyaikana vaaditaan", murehtii Vornanen. Erityisesti lämmitys rasittaa rakenteita.
Vanhaa säilyttäen
Paneloinnin irroitustyötä tekee restaurointikisälli Jouni Martikainen Lapinlahdelta. Laudat numeroidaan ennen purkamista ja varastoidaan konttiin kirkon pihalle.
"Siitä lähtee restaurointi: säilytetään vanhaa niin paljon kuin pystytään", vakuuttaa Martikainen.
Huolellinen panelien irroitus tuo remontille lisäkuluja. Panelit on lyöty hirteen kiinni kymmensenttisillä maasepän takomilla nauloilla ja ne ovat herkkiä lohkeamaan. "Yllätyksiä löytyy aina", toteaa Martikainen.
"1960-luvun korjausrakentamiseen ei ole enää paluuta. Silloin tehtiin liikaa hätäkorjauksia, joissa vikoja pistettiin piiloon ilman ajatusta", tuumii hän.
Myös attaritaulun irrotus toi korjaajille yllätyksiä, sillä taulu oli 1965 sekä liimattu että naulattu lastulevyn päälle ja taulu piti sahata irti kehyksistä.
Samoissa korjauksissa kirkon lattialle oli asennettu betonilaatta, joka ulottuu kiinni hirsiseinään. Parin viikon sisällä Kajaanissa nähdään, millaiset vauriot tämä ratkaisu yhdessä kosteuden kanssa on alimmille hirsille aiheuttanut.
Jouni Martikainen antaakin vinkin: Hirsirakenne on ikuinen, jos se pidetään kuivana ja samalla hoidetaan tuuletukset.