Ruotsalainen televerkkovalmistaja Ericssonin supistukset tutkimus- ja tuotekehittelyssä eivät uhkaa yhtiön kilpailukykyä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Yhtiö käyttää nimittäin suhteessa enemmän rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen kuin Nokia. Pitkällä aikavälillä vaikeuksia voi kuitenkin syntyä riippuen leikkausten laadusta.
Eilen Ericsson kertoi lakkauttavansa 450 ihmisen tutkimus- ja tuotekehittely-yksikkönsä Australiassa. Viime viikolla yhtiö ilmoitti ulkoistavansa 860 työntekijän tuotekehittelyosastonsa TietoEnatorille Ruotsissa.
"Supistukset ovat ilman muuta yhteydessä siihen, miten Ericsson on karsinut muuta toimintaansa. Siellä on varsin kova säästökuuri", Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö arvioi.
Ericsson aikoo vähentää työvoimaansa 60 000:een ensi vuoden loppuun mennessä. Vielä viime vuoden maaliskuussa Ericssonilla oli 107 300 työntekijää.
Jo viime vuonna aloitettu tutkimus- ja tuotekehittelymenojen supistaminen kuuluu Ericssonin aiemmin ilmoittamiin saneeraustoimiin. Yhtiön liikevaihdosta kului viime vuonna tutkimukseen ja tuotekehittelyyn lähes viidennes, mikä on poikkeuksellisen paljon. Osuus on itse asiassa noussut Ericssonin liikevaihdon rajun laskun vuoksi.
Se antaa tilaa supistuksille kilpailijoihin verrattuna, ja Ali-Yrkön mukaan leikkaukset ovat edelleenkin varsin marginaalisia Ericssonin koko tutkimusmenoihin verrattuna.
Kilpailijoista mm. Nokian tutkimus- ja tuotekehittelymenot jäävät alle 10 prosenttiin liikevaihdosta.
Tappiollisuus suurin ongelma
Myös pankkiiriliike Opstockissa telealaa seuraava analyytikko Michael Schröder pitää tutkimuksen ja tuotekehittelyn supistamista välttämättömyytenä Ericssonille. Ellei niin tehtäisi, myynnin supistuessa tutkimusmenojen osuus nousisi kohtuuttomasti.
"Ericssonin suurin ongelma on tappiollisuus", Schröder muistuttaa: "Toimintaa pitää skaalata joka puolella."
Schröder olettaa, että Ericsson on supistanut tutkimus- ja tuotekehittelymenojaan suurin piirtein samassa suhteessa kuin muita kustannuksia. Pitkän tähtäimen tutkimusta on todennäköisesti leikattu enemmän kuin lyhyen tähtäimen kehittelyä.
"Totta kai se on pitemmällä tähtäimellä vaarallista, mutta yhtiö ei paljoa muuta voi tehdä", Schröder sanoo.
Ali-Yrkön mukaan leikkausten aiheuttamat tulevaisuuden ongelmat riippuvat siitä, miten oleellisia yksiköitä Ericsson on karsinut. Hänen mukaansa ulkopuolisten on mahdoton täsmällisesti arvioida asiaa, mutta hän ei usko Ericssonin tahallisesti lopettavan keskeisimpiä yksiköitään.
4G:n kehittäminen on jo alkanut
Sekä Ali-Yrkön että Schröderin mukaan valtaosa kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen kehitystyöstä on tehty, mutta mm. verkkojen yhteensopivuuteen liittyvissä asioissa on vielä paljon tekemistä.
Tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä on kuitenkin alkanut jo neljännen sukupolven verkkojen kehittäminen. Ali-Yrkkö arvioi, että Ericssonin on vaikea pitää välivuosia, sillä 3. sukupolven verkkojen jatkokehityksen lisäksi 4G:tä suunnitellaan parhaillaan. Kilpailijat tekevät omaa kehitystyötään koko ajan. Ali-Yrkön mukaan neljännen sukupolven ratkaisuissa kilpailijoita tulee varmasti myös nykyisen matkapuhelinverkkoalan ulkopuolelta.