Keskittyminen verkkotoimintaan vetää Ericssonia yhä syvemmälle. Matkapuhelinalan näkymät maailmalla ovat hyvät, mutta se ei ruotsalaisyhtiötä auta.
Ruotsalaisen Ericssonin vaikeudet eivät enää ole uutta. Niiden syvyys jaksaa kuitenkin kerta kerralta yllättää. Toisin kuin Nokia, yhtiö näyttää joutuneen väärien valintojen kierteeseen.
Ericssonin maanantaina julkistamat synkät tilinpäätöstiedot korostavat sitä, kuinka matkapuhelinten valmistus ja verkkotoiminnat kehittyvät entistä enemmän eri suuntiin alalla. Kännyköiden valmistajilla ei ole erityistä syytä huoleen. Vaikka uusien puhelinsukupolvien tulo laajaan levitykseen antaa yhä odottaa itseään operaattorien upottua syvälle suohon, matkapuhelinten myynti kasvaa yhä.
Nokia teki viime vuodelta erinomaisen tuloksen, ja etenkin matkapuhelinyksikön kannattavuus on huima. Sen kilpailijoista Samsung tuottaa hyvin tulosta, ja Motorolakin kohentelee jälleen asemiaan. Jaettavaa riittää, jos odotettu markkinoiden lähes kymmenen prosentin kasvu toteutuu tänä vuonna.
Ericsson on yrittänyt pelastaa asemansa matkapuhelinten valmistuksessa liittoutumalla japanilaisen kulutuselektroniikkajätin Sonyn kanssa. Yhteisyritys SonyEricsson tuotti viime vuonna yhä tappiota, mutta odotukset toiminnan kääntymisestä voiton puolelle tänä vuonna ovat uskottavalla pohjalla uuden malliston myötä. Se ei silti helpota konsernin tilannetta kokonaisuudessaan.
Konserni jatkoi tappioiden tekoa, nyt kahden miljardin euron vuosivauhdilla. Samaan aikaan liikevaihto väheni kolmanneksella, mikä on todella hälyttävä luku.
Seurauksena Ericssonin pörssikurssi päätyi syvään pudotukseen, ja monet arvioijat olettavat, että alamäki jatkuu vielä pitkään. Tunnelin päässä ei yksinkertaisesti näy valoa. Aikanaan Ericssonin osakkeen kurssi oli yli 200 kruunua. Nyt se on pudonnut jopa alle kuuden kruunun, ja esimerkiksi pankkiiriliike Morgan Stanley on arvioinut Ericssonin osakkeen todelliseksi arvoksi 2,5 kruunua. Ranskalaisen televalmistajan Alcatelin kehno tulos lisäsi Ericssonin laskua vielä lisää.
Ericssonin strateginen valinta oli keskittyä verkkojen valmistukseen. Se olisi saattanut olla hyvä ajatus, jos matkapuhelinala olisi kehittynyt kuten vielä pari vuotta sitten odotettiin. Operaattorit tilaisivat nyt kilvan uusia, entistä kehittyneempiä verkkoja, ja kauppa kävisi kiivaana.
Niin ei käynyt. Sen sijaan ylimitoitettujen odotusten kupla on puhjennut, ja Ericssonin toimitusjohtaja Kurt Hellström odottaa alan markkinoiden laskevan yhä tänä vuonna. Ellei muutosta parempaan tapahdu, yhtiö alkaa kipeästi tarvita uutta pääomaa. Samaan aikaan on käynnistynyt spekulointi Hellströmin asemasta. Yksi Ruotsin "kruunujalokivistä" on yhä selvemmin kriisiyhtiö. Sen kierre saattaa toki helpottaa, jos tilauksia alkaa tulla, mutta kovin syvällä on Ericsson sitä ennen käynyt.
Myös Nokian verkkopuoli polkee paikallaan. Yhtiön kokonaisuudessa sen vaikutus on kuitenkin varsin vähäinen. Pohjoismaiset kilpailijat ovat kehittyneet päinvastaisiin suuntiin: Nokia on yhä selvemmin matkapuhelimia eli kuluttajatuotteita myyvä yhtiö, Ericsson puolestaan on keskittynyt kauppaamaan tuotteitaan operaattoreille ja siirtänyt puhelimet yhteisyritykseen Sonyn kanssa.
Markkinajohtaja Nokian kannalta tilanne on lupaava. Pahimmat pelot matkapuhelinmyynnin hiipumisesta eivät näytä toteutuvan, vaikka uudet kuva- ja mediapuhelimet vasta tekevät tuloaan suuren yleisön ulottuville. Myynti ei ollutkaan riippuvainen siitä, että operaattorit rakentaisivat uusien sukupolvien verkkoja. Nokialle se on hyvä uutinen, Ericssonille ei.