Televiestintäyhtiö Ericsson vaatii Ruotsin valtiolta lisää panostuksia tietotekniikan ja televiestinnän tutkimukseen. Muussa tapauksessa yhtiö uhkaa siirtää tutkimus- ja kehitystoimintonsa pois Ruotsista. Painostus on tosin hieman jälkijättöistä, sillä yhtiö on karsinut ja ulkoistanut t&k-toimintoja.
"Ericsson käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön Ruotsissa kymmenen miljardia kruunua (1,1 miljardia euroa). Valtion pitäisi käyttää vähintään kolme miljardia, jos se haluaa yhtiön pysyvän Ruotsissa", sanoi Ericssonin hallituksen jäsen Lena Torell Ny Teknik -lehdelle.
Ny Teknikin mukaan Ruotsin hallitus on ensi vuoden budjetissaan kaavaillut tietotekniikan tutkimus- ja kehityspanostusten kasvattamista sadalla miljoonalla kruunulla 800 miljoonaan kruunuun eli noin 90 miljoonaan euroon.
Torell ottaa vertailukohdaksi Suomen, joka käyttää hänen mukaansa Ruotsiin verrattuna nelinkertaisen summan henkeä kohden tietotekniikan ja televiestinnän tutkimukseen.
"Globaalit yhtiöt eivät voi kantaa vastuuta yksittäisistä valtioista. Ruotsin on oltava riittävän houkutteleva, jotta yhtiö päättää toimia maassa", Torell toteaa.
Ericssonin koko t&k-panos oli yhtiön vuosikertomuksen mukaan viime vuonna 29,3 miljardia kruunua, eli yhtiön t&k-toiminnasta kaksi kolmannesta tehdään jo nyt Ruotsin ulkopuolella.
Suomessa ihmetellään
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila ihmettelee Torellin kommentteja, koska suomalaisen käsityksen mukaan julkiset tutkimus- ja kehityspanostukset ovat meillä ja Ruotsissa kutakuinkin samaa tasoa. Molemmissa maissa julkisen rahoituksen osuus kaikista t&k-menoista on viime vuosina liikkunut 25 prosentin vaiheilla.
Lisäksi Ruotsissa julkisen sektorin osuus yritysten t&k-rahoituksesta on tuoreimpien OECD:n tilastojen mukaan itse asiassa jopa hieman suurempi kuin meillä. Vuonna 2001 se oli Suomessa 3,4 ja Ruotsissa 5,8 prosenttia.
"Tietääkseni Suomi ei tue esimerkiksi Nokiaa yhtään enempää kuin Ruotsi tukee Ericssonia", Ylä-Anttila sanoo.
Tätä käsitystä vahvistaa se, että Nokian Tekesiltä saama tuki on yhtiön koko t&k-budjettiin nähden hyvin vähäinen, vain prosentin-parin luokkaa. Ericssonin Ruotsin vastaavalta tutkimusorganisaatiolta Vinnovalta saaman tuen määrästä ei ole täsmällistä tietoa, mutta Ylä-Anttilan mukaan on vaikea kuvitella sen olevan ainakaan merkittävästi pienempi.
Ylä-Anttila arvelee, että Ericssonilta tulevat kommentit voi tulkita myös osaksi Ruotsin sisäistä keskustelua, jota käydään myös muista valtioiden yrityksille tarjoamista eduista.
"T&k-tuki on tärkein yksittäinen tukimuoto, jota valtiot EU-sääntöjen mukaan voivat yrityksille myöntää, tietyissä rajoissa. Siksi tietysti juuri sitä toivotaan lisättäväksi", hän sanoo.
Myös Suomessa on valiteltu julkisen tutkimuspanoksen liian matalaa tasoa. Sen reaalinen kasvu pysähtyi 90-luvun lopulla ja on siitä asti polkenut paikallaan. Ensi vuoden budjetissa Tekesin määrärahoja on kuitenkin lisätty 30 miljoonaa euroa. Vielä tärkeämpänä Ylä-Anttila pitää sitä, että hallitus on sitoutunut jatkamaan t&k-panostuksen nostoa koko vaalikauden.