Poliisin toimintavalmiusajat ovat pidentyneet, kun tehtävät kirjautuvat aiempaa useammin kiireellisiksi. Uuden järjestelmän käytettävyyttä ja kriteereitä on syytä korjata saatujen kokemusten pohjalta.
Uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotto näyttää pidentäneen toimintavalmiusaikoja poliisin hälytystehtävissä. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä poliisin kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmius on ollut heikoin kymmeneen vuoteen.
Kyse ei ole pelkästään paikallisesta ilmiöstä, vaan toimintavalmiusaika on pidentynyt koko maassa (Kaleva 9.8.).
Poliisihallituksen mukaan ongelma johtuu osittain siitä, että nykyinen tietojärjestelmä nostaa hälytyksen herkästi kiireelliseksi, kun aiemmin kiireellisyydessä käytettiin joustavammin kokonaisharkintaa.
Selvää on, että poliisi ei ehdi paikalle yhtä joutuisasti kuin ennen, jos kiireellisiksi kirjattuja hälytyksiä on neljännes enemmän kuin aiemmin. Tästä voi seurata ongelmia, sillä minuutit ja sekunnit ovat ratkaisevia silloin kun on tosi kysymyksessä.
Hätäkeskuslaitoksen mukaan järjestelmän kiireellisyyskriteerit on syötetty nimenomaan viranomaisten itsensä antamien tietojen perusteella.
Kansalaisten turvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, jos poliisille suuntautuvissa kiireellisyysmäärityksissä on toimintaan vaikuttavia epätarkkuuksia.
Poliisi saattaa siten ajaa pillit päällä paikalle, vaikka kyse ei olisikaan poliisin välitöntä ja nopeaa puuttumista edellyttävästä tehtävästä.
Hälytyksissä käytetyt kriteerit ja kysymyspatteristot eivät ole kiveen hakattuja. Viranomaisten keskinäisen nokittelun sijaan on tärkeä tehdä tarvittavat korjaustoimet niin, että poliisin hälytystehtävien kiireellisyysluokitukset ovat tarkoituksenmukaisia.
Tavoitteena tulee olla järjestelmän optimaalinen käytettävyys niin, että poliisin heikentyneitä toimintavalmiusaikoja saadaan parannettua aidosti kiireellisissä tehtävissä.
Pitkään valmisteltua uutta hätäkeskusten tietojärjestelmää kokeiltiin Oulussa. Oulu otti järjestelmän myös ensimmäisenä käyttöön viime vuoden marraskuussa. Järjestelmä ulottuu nyt koko manner-Suomen alueelle, kun viimeinenkin hälytyskeskus tuli järjestelmään mukaan toukokuussa.
Järjestelmän tavoitteena on vastata hätäpuheluihin mahdollisimman nopeasti. Jos Oulun hätäkeskus ei vastaa, puhelu siirtyy seuraavalle vapaana olevalle hätäkeskuspäivystäjälle toisessa hätäkeskuksessa. Puheluihin on tarkoitus vastata mahdollisimman nopeasti ja toimittaa kansalaisten tarvitsemaa apua paikan päälle.
Ongelmallista onkin, jos uusi tietojärjestelmä päinvastaisista tavoitteista huolimatta hidastaa avunsaantia. Hälytyskellojen pitää soida, jos tulee näyttöä siitä, että viivästykset voivat vaarantaa kansalaisten henkeä tai terveyttä.
Uutta tietojärjestelmää on käytetty vasta jonkin aikaa, joten se ei välttämättä ole vielä hioutunut huippuunsa. Käytettävyydessä havaitut puutteet ja kömpelyydet on syytä korjata niin, että palokunta, ambulanssi ja poliisi ovat hälytyksen saatuaan oikeassa paikassa mahdollisimman nopeasti.