Maatilojen uudet asuinrakennukset on rakennettu ja rakennetaan yhä luvattoman usein aivan erihenkisiksi kuin tilojen vanhat päärakennukset. Ongelma korostuu silloin, kun vanha asuinrakennus säilytetään pihapiirissä uuden rinnalla.
"Vielä tänä päivänä uusi rakennus suunnitellaan aivan liian usein irti ympäristön viitekehyksestä ilman, että ajatellaan mikä sopii maaseudulle. Ne ovat yleensä yksikerroksisia, loivakattoisia ja jopa tiiliverhoiltuja, ja siksi vanha rakennus näyttää kuitenkin arvokkaammalta kuin se uusi", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila sanoo.
Raahen seutukunnassa vahva perinne
Pyhäjoelta kotoisin olevana Tuuttila tietää vanhan ja uuden asuinrakennuksen rinnakkaiselon olevan hyvin vahva perinne esimerkiksi juuri Pyhäjoella. Itse asiassa ilmiö on yleinen koko ympäristökeskuksen alueella, mutta Raahen seutukunnassa oma vahva ilmiönsä on se, että vanhat päärakennukset jäävät yleensä kylmilleen.
"Ikävää on nimenomaan se, että rakennus jää alusta pitäen kylmilleen uuden asuinrakennuksen valmistuttua."
Tapio Tuuttila ei osaa kuin arvailla syitä vanhojen päärakennusten säilyttämiseen senkin jälkeen, kun ne on poistettu asumiskäytöstä. Maataloutta harjoittavilla tiloilla niitä käytetään muun muassa varastotilana.
"Ne saattavat olla kylmänä mutta kuivana varastotilana jopa varsinaisessa maatalouskäytössä, mikä on tietenkin surullista käyttöä ainakin arvorakennuksille."
Vanhoja rakennuksia
kunnostetaan
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamisyksikkö on jo pitkään pitänyt arvossa vanhojen maatilarakennusten kunnostamista parannettaessa asumisolosuhteita maaseudulla. Taajama-asumisen hallitsevasta näkökulmasta ja mallista johtuen asia on kuitenkin hyvin usein ratkaistu rakentamalla pihapiiriin kokonaan uusi asuinrakennus vanhan kunnostamisen sijasta.
"Jossakin määrin asenne on maaseudulla muuttunut ja vanhan kunnostaminen on kasvussa maatilojen päärakennusten osalta, eli parempaan suuntaan ollaan menossa", pohtii rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä.
Vanhojen asumiskäytöstä poistettujen päärakennusten jättäminen pihapiiriin kuvastaa Vatilon mielestä ihmisten ristiriistaista suhtautumista omaan kotipiiriin. Harvemmin taustalla on välinpitämättömyys, vaan pikemminkin tunne, että vanhassa on kaikesta huolimatta arvoa ja sillekin pitäisi jotain hyvää tehdä.
"Maalta kotoisin olevana tiedän sellaisenkin ilmiön, että kun lapsikatraasta yksi jää hoitamaan kotitilaa ja rakentaa sinne itselleen uuden talon, niin muut kaupunkiin muuttaneet sisarukset vaativat, että se vanha kotitalo on säilytettävä", rakennusneuvos Vatilo sanoo.
Hän harmittelee, että usein uusi asuinrakennus sijoitetaan pihapiiriin kuitenkin niin, että se pilaa samalla vanhan ja arvokkaan päärakennuksen lähiympäristön.
Pyhäjoen kunnaninsinööri Aulis Vuorenmaa myöntää vanhan asuinrakennuksen purkamisen olevan harvinaista maaseudulla. Joissakin tapauksessa tyhjilleen jäänyt rakennus otetaan varastokäyttöön, tai se jää olemaan pelkästään tunnesyistä. Toisaalta purkuluvan saaminen vanhoille rakennuksille on nykyään huomattavasti tiukempaa kuin aikaisemmin.
"Kunnan toive tietysti on, että vanhat rakennuksetkin pidettäisiin kopsakassa kunnossa. Kun laitetaan vähän pinotexia pintaan, nostetaan vajonneita nurkkia ja pidetään katto kunnossa, niin nehän säilyvät isältä pojalle", Vuorenmaa toteaa.