Kollajan ja Vuotoksen rakentaminen vesivoimalle aiheuttaa köydenvetoa eduskunnan ympäristövaliokunnassa, vaikka joukon maakuntamatka Pohjois-Pohjanmaalle sujuikin sopuisasti. Valiokunta tutustui iiläiseen tuulivoimalateollisuuteen ja Iijoen vesivoimalaitoksiin Yli-Iissä keskiviikkona.
Valiokunnan varapuheenjohtaja, kotkalainen kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.) linjasi Yli-Iin ja Pudasjärven edustajien toivomasta Kollajan altaasta, että koskiensuojelulakia ei tule avata vesivoiman rakentamiseksi. Sama pätee hänen mielestään Vuotokseen.
Koskiensuojelulaki ei tosin estä Kollajan altaan rakentamista, vaan ainoastaan voimalaitoksen rakentamisen sen yhteyteen.
Iijoen vesivoimasta vastaava Iijoen voima esitteli valiokunnalle ohjelmaansa, joka tehostaa nykyisiä voimalaitoksia 35 gigawattitunnilla nyt tuotettavan 850 gigawattitunnin päälle. Se merkitsee viitisen prosenttia lisäystä.
Olemassa olevan vesivoiman lisäys on lappilaisen kansanedustajan Janne Seurujärven (kesk.) mukaan välttämätöntä, mutta se ei riitä EU:n 20 prosentin päästöjen vähentämistavoitteeseen energiantuotannossa.
Vielä vaativammaksi Suomen energiapolitiikka muuttuu, jos maailmanlaajuinen sopimus 30 prosentin tavoitteella syntyy.
"Suhtaudun perusmyönteisesti vesivoiman lisärakentamiseen, mutta tiedän ongelman vakavuuden. Sekä Kollajan että Vuotoksen allashankkeista on kamppailtu pitkään", Seurujärvi sanoo.
Vain torjumalla erilaisia energiamuotoja ollaan Seurujärven mukaan umpikujassa, eikä päästötavoitteita voida saavuttaa. Siksi vesivoiman lisärakentamisen mahdollisuudet pitää ehdottomasti selvittää.
"Vaikka vesivoimaa vähätellään säätövoimaksi, sen osuus on 16 prosenttia Suomen energiantuotannosta. Se on merkittävä määrä", hän huomautti.
Valiokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd.) luottaa siihen, että tuulivoimasta saadaan vetävä vientituote, mikä lisäisi kotimaassakin sen tuotantoa.
"Hallitus joutuu nyt käymään läpi, millä tavalla uusiutuvia energiamuotoja tuetaan", Huovinen sanoi.
Tiusanen ja varajäsenenä matkalla ollut vasemmistoliittolainen Unto Valpas Raahesta olivat eri mieltä turpeen paremmuudesta energiamuotona. Tiusasen mukaan turvesoiden avaaminen lisäkäyttöön ei ole kannattavaa.
Valpas puolestaan piti turvetta ainakin paljon parempana vaihtoehtona kuin kivihiiltä.
"Vesivoimaa voidaan lisätä mutta ei uusien voimalaitosten kautta. Bio- ja metsäenergia ovat tärkeitä vaihtoehtoja. Maalämpöä ei markkinoida riittävästi energiamuotona", Valpas luetteli.
Seurujärven mielestä on aivan aiheellista puhua jo kuudennesta ja seitsemännestä ydinvoimalasta, vaikka vasta viidettä rakennetaan.
"Kaksi vanhinta ydinvoimalaamme tulevat teidensä päähän vuonna 2030, ja energiapolitiikassa pitää tehdä pitkän tähtäimen linjauksia", hän perustelee.
Eduskunnan ympäristövaliokunta tutustuu torstaina Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunnan energiastrategiaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimintaan.
Huovisen, Tiusasen, Seurujärven ja Valppaan lisäksi matkalla ovat mukana jäsenet Timo Kaunisto (kesk.), Timo Korhonen (kesk.), Merja Kuusisto (sd.), Tarja Tallqvist (kd.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Pauliina Viitamies (sd.) sekä varajäsen Anne Kalmari (kesk.).