Presidentti Recep Tayyip Erdoganin valta-asema ei ollut katkolla Turkin parlamenttivaaleissa sunnuntaina. Siitä huolimatta Erdogan koki vaaleissa moninkertaisen tappion.
Erdoganin oikeus- ja kehityspuolue AKP ei saanut ehdotonta enemmistöä, hänen suunnittelemastaan perustuslain muuttamisesta ei tule näillä näkymin mitään ja kaiken päälle kurdimielinen puolue ylitti komeasti äänikynnyksen.
Pääministeri ja sittemmin presidentti Erdogan on omaksunut ajan mittaan yhä itsevaltaisemmat otteet ja vahvistanut islamin uskon asemaa perinteisen maallisen vallan kustannuksella.
AKP tavoitteli vaaleissa 550 edustajan parlamenttiin ainakin kolmen viidesosan enemmistöä. Niin vahvan enemmistön turvin Erdogan olisi voinut järjestää perustuslakikansanäänestyksen, jolla Turkki olisi voinut siirtyä parlamentarismista Venäjän tapaiseen presidenttivaltaiseen järjestelmään. Kahden kolmasosan parlamenttienemmistö olisi voinut muuttaa perustuslakia ilman kansanäänestystä.
Erdoganin suunnitelma kaatui etenkin siihen, että Turkin kurdimielinen puolue HDP ylitti äänikynnyksen. Vapaamielisten ja vähemmistöjen ääniä yli puoluerajojen kerännyt HDP sai vaaleissa 12–13 prosentin kannatuksen.
Turkissa äänikynnys on keinotekoisen korkea, peräti kymmenen prosenttia. Se on suunniteltu nimenomaan Turkin kurdivähemmistön vallan minimoinniksi. Kurdien osuus Turkin väestöstä on noin 20 prosenttia.
AKP oli kyllä 41 prosentin äänisaalillaan vaalien ylivoimaisesti suurin puolue. Tulos on kuitenkin huono siihen nähden, että vuoden 2011 vaaleissa puolue sai äänistä 49 prosenttia. AKP menetti parlamenttienemmistönsä ensi kerran sitten 2002.
Oikeus- ja kehityspuolue ei pystynyt perustamaan yksin enemmistöhallitusta. Sen vaihtoehdot ovat joko vähemmistöhallitus, enemmistöhallitus oikeistolaisen MHP:n kanssa tai uudet vaalit.
Vaikka kurdimielinen HDP on vasta uuden parlamentin neljänneksi suurin puolue, sen saavuttama vaalitulos oli märkä rätti presidentti Erdoganin kasvoille.
HDP:tä johtaa ”Turkin Obamaksi” kutsuttu Selahattin Demirtas. Erdogan nimitteli Demirtasia vaalikampanjassa kielletyn separatistisen PKK-puolueen ”kauniiksi pojaksi”, ”poptähdeksi” ja ”uskottomaksi”, koska tämä haluaisi lopettaa hallituksen uskontoasioita hoitavan viraston.
HDP:tä vastaan oli kampanjan aikana pommi-iskuja. Demirtas veti pisteet kotiin kehottamalla puolueen kannattajia pysymään rauhallisina, menemättä osoittamaan mieltään kaduille.
Lähiajat näyttävät, miten Erdogan reagoi yllättävään takaiskuun ja yrittääkö hän jatkaa vallankeskittämispyrkimyksiään. Suuri osa turkkilaisista on tähän asti antanut tukensa Erdoganille, mutta vaalitulos oli ensimmäinen merkki siitä, että tämä olisi mennyt liian pitkälle ja että perinteisen sekulaarin demokratian kannatus olisi taas nousussa.
Pääkirjoitus