Kotimainen metsästysmatkailu pysyy lähes harrasteluna, koska saaliin sijasta eräturismissa kaupataan enemmän elämyksiä.
Vaikka metsästyspaketeilla ei valtakunnan matkailutilastoja paljoa heilutellakaan, yksittäisille yrityksille rahavirroilla on tärkeä merkitys. Metsästyslupien myynti saa joka vuosi liikkeelle ison joukon harrastajia, minkä vuoksi pääosan jahtiluvista kauppaavan Metsähallituksen myyntikanavat ovat aloituspäivinä ruuhkaiset.
Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuu kertoo, että kauppa on vakiintunut koko maassa 15 000-20 000 lupaan vuodessa. Vaikka valtion maista kaksikolmasosaa on Oulun ja Lapin lääneissä, myynti jakaantuu Joensuun mukaan aika lailla tasan maan etelä ja pohjoisosissa.
Pohjois-Suomessa myyntiä rajoittaa se, että lain mukaan paikallisilla asukkailla on valtion mailla vapaa metsästysoikeus. Riistankantoihin perustuvien kiintiöiden vuoksi lupien myynnissä on huomioitava myös paikallisten metsästäjien tuoma paine. Heitä lasketaan olevan yli 50 000 pohjoisessa.
Bisnespuheet
ovat yliampuvia
Joensuun mukaan meillä ei kannattaisi edes puhua metsästysmatkailusta, vaan pikemminkin eränkäynnistä juuri sen vuoksi, ettei lupakauppaan liity minkäänlaista saalisvarmuutta.
"Suomen riistakannat ovat sellaiset, ettei metsästykseen pohjautuvalla myynnillä olisi pitkää tietä", Joensuu muistuttaa.
Tarkkaa selvitystä siitä, minkä verran metsästyslupia myydään yksityismaille, ei ole tehty. Pääosa luvista myydään kuitenkin valtion maille. Joensuu ei kuitenkaan halua kertoa, minkä verran tuloja kertyy. Metsästystuloissa ei ole tulostavoitteita. Nykyisillä hinnoilla katetaan kulut ja kehittämiseen jää Joensuun mukaan hiukan rahaa.
Vastuu valtion maiden metsästyksestä siirtyi tämän vuoden alussa Metsähallituksessa metsätalouden puolelle. Lupien myynnin hoitaa Villi Pohjola, joka kauppaa myös pienen osan metsästyspaketeista omille asiakkailleen.
Aloitusviikot
viedään käsistä
Villin Pohjolan johtaja Jyrki Tolonen Rovaniemeltä kertoo, että pari ensimmäistä viikkoa suosituimmille pienriista-alueille on jo myyty tältä syksyltä.
Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, minkä verran koko kauden lupamääristä on tähän mennessä kaupattu. Tänä vuonna myynnin alku on aiempien ruuhkien vuoksi porrastettu. Lupamyynti jatkuu tasaisesti ja Tolosen mukaan viimeistään hirvijahdin alkaessa kysytyimmille alueillekin löytyy lupia.
Villi Pohjola on suunnannut omien metsästyspakettien myyntiä muutaman vuoden ajan myös Viroon ja Ruotsiin. Ruotsiin lähdetään muun muassa latvalintujahtiin. Tolosen mukaan Villin Pohjolan asiakkaana ovat samat luvanostajat kuin Suomessakin.
"Lapissa on ollut rajoituksia ja metsästysaikoja lyhennettiin muutama vuosi sitten, minkä vuoksi lähdimme kehittämään myös tätä puolta", Tolonen kertoi.
Hänen mukaan mistään suuresta bisneksestä niin Virossa kuin Ruotsissakaan ei voida puhua, sillä asiakasjoukko pieni ja mitään saalistakuita ei anneta.
"Tarjoamme kuljetusta, oppaita ja ruokailua, eli lisätyötä haetaan palveluiden kautta", Tolonen sanoi.
Vesilintujahdin kanssa yhtä jalkaa 20. elokuuta alkanut karhujahti sai myös ensimmäiset vannoutuneet suurpetojen metsästäjät liikkeelle.
Metsähallituksen suunnittelija Pasi Kamula kertoo, että karhujahdista on tullut lajiin erikoistuneen muutaman sadan metsästäjän harrastus. Kaudeksi valtion maille perittävä reilun sadan euron lupa ja hankalasti tavoitettava saalis rajaavat metsästäjäjoukkoa.
Kamulan arvion mukaan kotimainen eräturismi on lievässä nousussa, mutta kalastusmatkailuun verrattuna kasvu on pysynyt liiankin hyvin aisoissa.
"Metsähallituksen ylläpitämä kiintiöjärjestelmä takaa, että luonnonvarat ovat kestävässä käytössä", Kamula sanoi.