Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelualueille viimeistä silausta vaille oleva hoito- ja käyttösuunnitelmassa on tuomassa yhtä tiukat pelisäännöt kuin kansallispuistoissa.
Vaikka luontoarvoja varjellaankin tarkasti, paikallisille asukkaille tärkeä metsästys ja kalastus aiotaan säilyttää vapaana samalla tavalla kuin muillakin valtion mailla.
Valmisteilla olevasta asetuksesta halutaan myös sellainen, että se sallii luvan myydä jahtilupia ulkopaikkakuntalaisille metsästäjille.
Etelä-Kuusamon erämaiden pelisääntöjä muovataan kahdella tavalla: hoito- ja käyttösuunnitelmalla sekä ympäristöministeriössä valmisteltavalla asetuksella. Hoito- ja käyttösuunnitelma on käytännössä valmis. Lausuntokierrokselle se lähtee kuitenkin vasta sen jälkeen kun valtio ja Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunta ovat päässeet sopuun suojelualueen sisällä olevien vesien käytöstä.
Ison kalastuskunnan omistukseen jääneistä vesistä noin puolet on siirtymässä valtiolle. Kalastuskunnan omistukseen jäävien vesistöjen rantautumisesta, kulusta ja rakentamisesta on oltava kuitenkin yksimielisyys, ennen kuin hoito- ja käyttösuunnitelma lähtee lausuntokierrokselle sekä vahvistettavaksi.
Erikoissuunnittelija Matti Tapaninen Metsähallituksen Pohjanmaan ja Kainuun luontopalveluista arvioi, että hoito- ja käyttösuunnitelma päässee lausunnoille tämän vuoden lopulla.
Etelä-Kuusamossa neljässä lohkossa olevien Närängän, Virmajoen, Romevaaran ja Pajupuronsuon vanhojen metsien suojelualueelle ei olisi edes vaadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Metsähallitus halusi kuitenkin kovan väännön jälkeen valtion omistukseen siirtyneille maille vastaavat ohjeet kuin kansallispuistoissakin. "Me pidetään näitä alueita niin tärkeinä, että haluamme ottaa mukaan yhteiskunnallisen keskustelun hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa", Tapaninen sanoi.
Asetus parin
vuoden kuluttua
Vanhojen metsien suojelualueiden oikeudelliset normit määrittävää asetustakin on pohjustettu aluksi paikallisella valmistelulla.
Ympäristöministeriö tekee parhaillaan säädösvalmistelua, jonka tuloksena syntyy lopulta asetus. Sen arvioidaan tulevan voimaan parin vuoden kuluttua.
Tapanisen mukaan Etelä-Kuusamon erämaista ollaan muodostamassa yksi suojelualue, Närängän luonnonmetsät.
Lähtökohtana on, että alueiden luonnontilaisuus ja erämaisuus säilyy. Närängänvaaraan kunnostetulla Närängän tilalla tehdään kulttuuri- ja perinnemaiseman hoitoa sekä kulotusta.
Tapanisen mukaan retkeilyä ja luontomatkailua varten on suunniteltu päiväkohteiksi Näränkään tehtyjä tehtyjä 11-15 kilometrin mittaisia polkuja. Lisäksi Iivaarassa ja Julmalla Ölkyllä on retkeilyreitit. Varauksena on myös mahdollisuus rakentaa 70 kilometrin patikointireitti Iivaaralta Närängänvaaran ja Romevaaran kautta Hossaan.
"Tämä tehdään, jos sille löytyy tulevaisuudessa tarvetta", Tapaninen kertoi.
Pajupuronsuo ja Virmajoki jätetään kokonaan luonnontilaan. Niillä halutaan tarjota mahdollisuus mennä samoilemaan koskemattomaan metsään.
Markkinoimatta jo
tuhansia kävijöitä
Etelä-Kuusamon erämaiden sydän Näränkävaara ja sille kunnostettu tila kiinnostavat luontomatkailijoita.
Komeilla paikoilla on käynyt Metsähallituksen suunnittelijan Pekka Veteläisen mukaan vuosittain noin 5 000 vierasta. Kävijämäärää on nostanut erilaiset ryhmät, kuten koululaiset.
Närängän tilan ja suojelualueiden rakenteisiin on käytetty rahaa tähän mennessä noin 750 000 euroa. "Näränkää ei ole mainostettu missään, koska rakentaminen on ollut kesken", Veteläinen sanoi.
Tänä keväänä tilan seitsemän rakennusta saadaan lopullisesti kunnostettua. Toukokuussa tilasta laitetaan myös nettisivut, jolloin tieto kohteesta leviää laajemmin.
Närängän tilan näyttely valmistuu myös kesäksi.
Valtakunnan julkisuudessa vuosia ollut suojelukiista on kuitenkin herättänyt kiinnostusta alueeseen laajemminkin. Veteläisen mukaan kyselyitä on tullut kauempaa. Alueella on vieraillut myös ulkomaalaisia.
Etelä-Kuusamon erämaiden uskotaan purkavan myös matkailupaineita Oulangan kansallispuistosta, jonka kävijämäärä kasvaa jatkuvasti.