Riistanhoitoyhdistyksen ja 4H-yhdistyksen yhteistyö tuottaa tuloksia Sievissä. Yhdistysten järjestämän kerhon suosio osoittaa, että erätaitojen opettelulle on tilaus myös 2000-luvun tietoyhteiskunnassa.
Lasten iloiset ilmeet ja Kirkonkylän koulun puutyöluokassa kaikuva vasaroiden pauke kertovat ulkopuoliselle olennaisen. "Täällä on tosi hauskaa -- oikeasti", minkkiloukkua nikkaroiva Riikka Tölli, 14, vakuuttaa ystävänsä Sanna Erkkilän, 13, säestämänä. Tölli tuli eräkerhon toimintaan mukaan, koska "kotona oli tylsää". Tölli asuu Kiiskilässä, joka sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä taajamasta.
Loukkujen tekoa opettava Teemu Korpi tietää, miten tärkeää maaseudun nuorten aktivoiminen on. Syrjäisten kylien lapsilla ei ole samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin kaupungeissa asuvilla ikätovereilla.
"Hyvä, että voimme järjestää mielekästä tekemistä. Siis jotain muuta kuin tietokonejuttuja", Korpi velmuilee. 9--15-vuotiaat nuoret sieviläiset ovat talven ja kevään aikana rakentaneet eläinten ruokintakatoksen, tunnistaneet eläimiä ja ampuneet jousella. Ennen kesälomaa ohjelmassa on muun muassa riistapellon tekoa ja suunnistusta.
"Olennaista on, että nuoret saavat tehdä asioita itse -- ja kyllä he tekevätkin. Porukka on todella omatoimista", Korpi vakuuttaa. Yksi omatoimisimmista veijareista on 13-vuotias Jere Rautio. Kun muut askartelevat vielä minkkiloukkojensa parissa, sahaa Rautio seiniä telkänpönttöön. "Loukku on jo kotona", Rautio virnistää ja jatkaa työskentelyä keskittyneenä. Tekeminen luokassa keskeytyy vain hetkeksi, kun Korpi avaa suunsa: "Tarjolla mehua ja keksejä!"
Maataloutta sivuavien kansalaisuus- ja elämäntaitojen opettelu kuuluu kiinteästi 4H-toimintaan. Oulun 4H-piirin johtajan Katja Kolehmaisen mukaan järjestö ei uinu 1970- ja 1980-lukujen muistoissa, vaan elää tiukasti kiinni ajassa.
"Opettamamme jutut -- esimerkiksi sosiaaliset taidot ja kädentaidot -- ovat aina arvossaan", Kolehmainen muistuttaa. Kolehmainen myöntää, että järjestön julkinen kuva kaipaa ehostamista ja tiedotus terävöittämistä. Toisin kuin moni luulee, 4H korostaa toiminnassaan nykyisin myös kansainvälistymisen edistämistä ja eri kulttuurien ymmärtämistä.
4H-toiminnan merkitys korostuu pikkupaikkakunnilla. Reilun 5 000 asukkaan Sievissä 4H-toiminnassa on mukana nelisensataa nuorta. "4H on erityisesti sivukylien juttu. Kolme neljäsosaa jäsenistämme asuu taajama-alueen ulkopuolella", Sievin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Kallio mainitsee. Kallio kiittelee vuolaasti Sievin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaa Sinikka Uusitaloa, joka ideoi eräkerhon. "Kerhon suosio yllätti. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut parikymmentä", Kallio toteaa. Tylsyys ei iske tulevaisuudessakaan. Seuraavaksi kerholaiset pääsevät ampumaan ilmakiväärillä.