Valtaosa turistiryhmistä vaatii loma-asuntoihin entistä tasokkaampia palveluita, mutta todellista erämatkailua tavoitteleva joukko kasvaa vuosi vuodelta.
Täysin luonnonhelmaan hakeutuvien asiakkaiden palveleminen vaatii isot investoinnit, vaikka sähköjä, vesijohtoja ja muita mukavuuksia erämaahan ei rakennetakaan.
Kuusamolaisen Oulangan Erälomien yrittäjät Anne ja Jouko Viitala ovat vuokranneet maa-alueet yhteismetsältä ja rakentaneet kaksi eräleiriä Oulangan kansallispuiston ytimeen.
Eräleireistä uudempi sijaitsee aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Naapurin läsnäolon voi aluksi aistia, mutta erämaan ääniä kuunnellessa sijainti unohtuu. Erämaan äänien kuuntelu voi kuitenkin olla haasteellista.
"Eräs asiakas rikkoi kerran pitkään kestäneen puhumattomuuden sanoen tulleensa kuuroksi. Ai miten niin? No kun ei kuulu yhtään mitään, hän vastasi", Anne Viitala muistelee.
Hiljaisuus on valtti, jota monet kaipaavat. Ei pärise moottori, eivät piippaa liikennevalot. Linnut korkeintaan sirkuttavat tai hirvet möhkivät metsissä. Erämaan keskellä rauhoittuu väkisin.
Viitaloiden eräkämpille suunnatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ne todella ovat erämaassa, keskellä Oulangan kansallispuistoa. Sähköä ei tule ja peseytymisvesi on kannettava Oulankajoesta. "Halusimme rakentaa omanlaisemme paikan. Tämän ei ole tarkoituskaan olla mikään ravintola tai luksushotelli, vaan tarkoitus on saada esiin entisajan tunnelmaa."
Erämajoihin hakeutuvat yleensä tietävät mihin ovat menossa, "Eikä sähköttömyys heitä haittaa", Anne Viitala naurahtaa.
Rajavyöhykkeen leirillä kännykän kuuluvuus on paikoin heikkoa, mutta toisaalta se saattaa olla hyväkin. Rauhoittumaan saapuneet vaeltajat, yritysvieraat ja henkilökunnat eivät kaivanne bisnespuheluita, vaan painelevat mieluummin metsiin riistan perään tai narraamaan kaloja.
"Olen minä sanonut, että jos ei ole tarpeeksi erähenkinen, niin tuolta metsämajalta löytyy sitten sähköt ja posliinipöntöt", Anne Viitala virnistää, viitaten Oulangan entiseen tukkimiesten kämppään, joka myös kuuluu Viitaloille.