Ensin kirjana ja nyt elokuvana julkaistu Eragon on teinipojan urotyö kahdessakin mielessä. Christopher Paolini alkoi kirjoittaa Eragon-fantasiaromaaniaan 15-vuotiaana. Muhkea opus julkaistiin, kun Paolini oli 18-vuotias. Toisaalta leffan sankarina seikkailee teinipoika, joka yltää fantasian perinteen mukaisesti suuriin tekoihin.
Nuoret ovat myös kirjan keskeinen kohdeyleisö, ja sama pätee saagasta tehdyssä elokuvassa. Yleisöön on kuitenkin löytynyt myös muita: Eragon oli ensi-iltaviikonloppunaan maailman katsotuin filmi Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Myös amerikkalaiset ja kanadalaiset pitävät tulokkaasta, sillä rapakon takana Eragon oli lipputulojen kakkonen.
Filmiseikkailussa Eragon (Edward Speelers) löytää metsästä oudon kiven, joka paljastuu pian lohikäärmeen munaksi. Munasta kuoriutuu lentävä lohikäärme, jonka avulla poika lähtee pelastamaan kansaansa pahan kuninkaan tyranniasta.
Tutut ainekset, maukas keitos
Paolinin kertomus on paljon velkaa J. R. R.Tolkienille ja muille alan klassikoille, kuten Ursula Le Guinin Maameren tarinoille. Nuorukainen on kuitenkin kehittänyt tutuista aineksista toimivan juonen, joka näyttää kantavan myös Stefen Fangmeierin ison budjetin elokuvassa.
Eragon pyrkii jopa haastajaksi Taru sormusten herrasta -leffatrilogialle. Filmille on saatu nimekäs kaarti näyttelijöitä (John Malkovitch, Robert Carlyle, Jeremy Irons sekä lohikäärmeen ajatusäänenä Rachel Weisz), minkä lisäksi elokuvan erikoistehosteet ovat saaneet kiitosta jopa Sormusherraan verrattuna.
Erikoistehosteet luovat Eragoniin huimia ilmataisteluja, jotka ovat herkkua etenkin nuorille katsojille. Koska näyttävää tietokonegrafiikkaa on jo nähty monissa elokuvissa, voi aikuisen katsojan vaatimustaso olla korkealla. Elokuvantekijöiden on oltava yhä luovempia, jotta tulos tuntuu aikuisesta aidosti tuoreelta.
Osan Eragonin erikoistehosteiden vaikuttavuudesta tuo se, että ne on sijoitettu erittäin jylhiin maisemiin. Unkarin ja Slovakian karunkauniit näkymät eivät jää jälkeen Sormusherran Uudesta-Seelannista lainatuille näkymille.
Ilmeikäs ilmapeto
Leffan pääosan esittäjä Edward Speeler jää kiistatta jonkin verran fiktiivisen vastanäyttelijänsä, lohikäärme Saphiran varjoon. Ykköshahmoksi kohoava lohikäärme on samalla kertaa notkean voimakas ja yllättävän feminiininen. Rachel Weiszin ääni luo pedolle mahdollisuuden tiettyyn flirttailuun Eragonin kanssa.
Vankimmat roolit filmin näyttelijöistä tekevät konkarit Jeremy Irons ja John Malkovich. Kaksikko onnistuu lisäämään vuorosanoihinsa myös väsyneen itseironian sävyn, joka huvittaa aikuisia katsojia.
Eragonin ilmeistä nousua elokuvahitiksi siivittävät Hugh Johnsonin kuvaus ja Wolf Kroegerin lavastus. Sekä Johnson että Kroeger nousevat mitä ilmeisimmin kilpailemaan Oscar-palkinnoista.