Lukijalta
Mielipide

Erään perheen todellisuus – seuraan äitinä alle 25-vuotiaan päihderiippuvaisen kamppailua ongelmansa kanssa

Lehtikirjoitusten mukaan Oulun päihdepalveluja ollaan kehittämässä. Toivottavasti kokemusta hyödynnetään monelta eri taholta.

Seuraan äitinä alle 25-vuotiaan päihderiippuvaisen kamppailua ongelmansa kanssa. Sekakäyttökierre on ollut aktiivisena jo useamman vuoden. On ollut kaksi tietooni tullutta yliannostusta, joiden seurauksena on sydän käynnistetty. Pahoinpitelyjä ja tuhoutuneita asuntoja, yksi poltettukin. Hän on ollut asunnoton kaksi vuotta.

Silloin kun hän on sairaalassa tai asunnottomien palvelujen piirissä, asiat ovat ”hyvin”. Eli silloin tiedän, että hän on kaiken mahdollisen hoidon ja avun saavutettavissa, mikäli hän haluaa ja osaa pyytää. Hän ei ole ollut ja tuskin tulisi olemaankaan niin rikollinen, että päätyisi vankilaan, joka on ollut monelle se ainoa mahdollisuus selvitä.

Hän on käynyt päihdekuntoutuksen muutama vuosi sitten aiemmassa kotikaupungissaan asunnon polton jälkeen. Hän oli kaiken mahdollisen avun piirissä. Eli sosiaaliset palvelut, uusi asunto, päihdekuntoutuksen intervallijaksot. Mutta omaa pohjaa ei ollut vielä löytynyt. Ja täytyi vielä lähteä kokeilemaan, josko sittenkin se päihteiden käyttö onnistuisi ihan vaan siististi. Kuulemma retkahdus kuuluu toipumisprosessiin. Tätä pikkuretkahdusta on nyt jatkunut 1,5 vuotta.

Viime kesänä hänelle kuitenkin alkoi kasvaa ajatus, että ei jaksa enää. Hän haluaa hoitoon, uuden elämän. Hän oli päihdekatkaisussa, jonka jälkeen hänelle ei ollut paikkaa minne mennä, eli kierre alkoi taas uudestaan, ja nyt hän sai päihdehuollon asiakkuuden, joka on mahdollista saada ”kolmessa kuukaudessa”.

Hän on sekakäyttäjä ja niin ovat monet muutkin. Hänestä, ja monesta muustakaan, ei tule kohtuukäyttäjää. Yksi on liikaa ja tuhat liian vähän. Kaikessa. Kyllä, hän ja monet muutkin ovat varmasti jättäneet lukuisat käynnit avopalveluissa välistä, koska pakkomielle on niin paljon omaa tahtoa vahvempi, että ei pysty ajattelemaan järkevästi. Eikä pysyt odottamaan. Välillä ei pysyt odottamaan päivääkään. Välillä ei tuntiakaan.

"Oulu on Suomen ainoa suurkaupunki, jolla ei ole omaa päihdekuntoutus- tai päihdepsykiatrista osastoa."

On toki myönnettävä, että jos tässä tilanteessa saisin valita poikani kohdalla onnistuneen korvaushoidon ja nykyisen tilanteen välillä, valitsisin onnistuneen korvaushoidon. Vai valitsisinko sittenkään? Koska silloin hänestä tulisi riippuvainen ainesta, josta hän ei ole aiemmin ollut täysin riippuvainen.

Kysyin häneltä, että auttaisiko sinua korvaushoito? Voisitko olla vapaa päihtymisen pakkomielteestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä loppupäivän? Hän vastasi, että helpottaisihan se, että ei tarvitsisi heti aamusta lähteä etsimään sitä ensimmäistä huumeannosta, ja saisi sillä pidettyä vieroitusoireet kurissa aamun ajan. Mutta todennäköisesti hän joutuisi etsimään sen seuraavan annoksen jo lounasaikaan.

Sekakäyttäjä saa taituroida aikalailla, koska hän joutuu antamaan ns. ”likaiset seulat” saadakseen korvaushoidon, eli jopa kehotetaan käyttämään opiaatteja päihdehuollon puolesta, ja sen saatuaan hänellä ei saa näkyä muita aineita seuloissa, tai annosta alennetaan. Sekakäyttäjä osaa myös laskea mitä kannattaa ja milloin ”vetää”.

Avokuntoutukseen ja asiakkaan omiin voimiin perustuvaa tukea tarjotaan ja siihen luotetaan. Juuri silloin kun asiakas eniten apua tarvitsisi ja olisi valmis ottamaan vastaan, hän ei ole kykenevä odottamaan.

Oulu on Suomen ainoa suurkaupunki, jolla ei ole omaa päihdekuntoutus- tai päihdepsykiatrista osastoa. Erään toteaman mukaan siksi, että ”ei voida määrittää, onko asiakas psykiatrinen- vai päihdepsykiatrinen asiakas”. Ja, että on paha asia, jos leimautuu päihdekuntoutujaksi. Ehkä tämmöinen leimautumisen pelko koskettaa sitä osaa päihdekäyttäjiä, joilla on vielä jotkut elämän osa-alueet hallinnassa.

Poikani kohdalla diagnoosi on aika helppo tehdä jo hänet nähtyään. Ja tekeehän asiakas jo itse eron näiden asioiden suhteen tullessaan palvelujen piiriin: Samassa aulassa Yrttipellontiellä on mielenterveys- ja päihdepalvelut. Infoon mennessään asiakkaalta kysytään, että kummalta puolelta haet apua.

Lehtikirjoitusten mukaan Oulun päihdepalveluja ollaan kehittämässä. Toivottavasti kokemusta hyödynnetään monelta eri taholta. Nyt olisi tilaus avoimelle, puolueettomalle kokemustoimijakoulutukselle, johon olisi mahdollisuus osallistua päihdekäyttäjiä tai kuntoutujia monelta eri tasolta. Myös raittiuden saavuttaneita. Ja eri kaupungeista. Suomessa on kaupunkeja ja kuntia, joissa on toimivia, toipumiseen tähtääviä, asiakaskokemuksien avulla kehitettyjä hoitomalleja. Ei ole pakko keksiä pyörää uudestaan.

Jokaisella huumeongelmaisella sekakäyttäjälläkin on kaksi vanhempaa, sisaruksia, isovanhempia, ihmisiä, jotka häntä rakastavat. Odotamme toiveikkaina muutoksia parempaan. Niin kauan on toivoa, kun peukalo heiluu.

Tämän ei pitänyt käydä meille

Julkaisemme kirjoituksen

poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.