Kädenlämpöisenä soljuneessa kuntavaalikeskustelussa pärskähti viikonvaihteessa. Kyse ei ollut salaisista kuntakartoista, kestävyysvajeesta tai poliittisesta eripurasta, vaan perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden kasvokuvista.
Näin tiivistettynä kohu voi kuulostaa absurdilta. Ja sitä se oikeastaan olikin.
Aloitetaan kuitenkin alusta.
Kohun siemenen kylvi eräässä pelifirmassa AD:na työskentelevä Juha Leinonen, joka keksi vapaa-ajallaan kerätä samalle internet-sivulle perussuomalaisten ehdokkaiden juuri julkaistuja virallisia ehdokaskuvia. Ei nimiä, ei ehdokasnumeroita eikä muutakaan tekstiä.
Vain ehdokkaiden kuvia ja Per Looks -logo.
Sivun nimi ja logo viittaavat Hel Looks -kuvablogiin, jossa on esitelty jo vuosien ajan Helsingin katumuodin viimeisimpiä virtauksia.
Maakunnissa Hel Looksissa esitellyt asukokonaisuudet saisivat osakseen paljon pitkiä katseita tai huutonaurua.
Per Looksiin puolestaan on valittu perussuomalaisten ehdokkaita, jotka punavuorelaisesta kivijalkakahvilasta katsottuna edustavat juntteja.
Olivat he juntteja tai eivät, Per Looksin ja Hel Looksin kontrasti on joka tapauksessa valtava. Juureva perus-Suomi ja kansainvälisyyttä huokuva hipsteri-Suomi.
Per Looks lähti leviämään sellaisella vauhdilla, ettei sosiaalisen median asiantuntija ehtinyt kissaa twiitata, kun sivua selattiin kymmenillä tuhansilla ruuduilla.
Siihen asti netti-ilmiö eteni, kuten netti-ilmiöillä on tapana edetä: Joku oivaltaa, toteuttaa ja julkaisee. Muut ihmiset jakavat digitaalista hengentuotetta eteenpäin, jos oivallus koetaan tarpeeksi hyväksi tai huonoksi.
Sitten sosiaalisessa mediassa päivystävät poliittiset piirit huomasivat tarttua asiaan. Yhtäkkiä sieltä täältä yli puoluerajojen alkoi löytyä loukkaantuneita poliitikkoja ja puolueaktiiveja.
Loukkaantuneet olivat loukkaantuneet kuvissa olleiden ihmisten puolesta, mikä ei sinänsä ole yllättävää, koska nykypäivänä politiikassa loukkaannutaan vähän joka asiasta. On ihme, että niin loukkaantumisherkkää lajia saa ylipäätään Suomessa harrastaa. Kuvablogissa nähtiin myös poliittista ajojahtia.
Per Looksin luonut Leinonen kieltäytyi median haastattelupyynnöistä sunnuntaina, mutta puolustautui kirjoittamassaan lausunnossaan, ettei kyse ollut pilkasta.
Lausunnossaan hän totesi, että reaktiot kertovat enemmän kommentoijista ja heidän tarkoitusperistään kuin itse sivustosta.
Myöhemmin kaksi kuvagalleriassa esiintynyttä kommentoi kohua. Keskeinen sisältö puheenvuoroissa oli se, että kuvablogit eivät paljon hetkauta. Toinen kommentoijista oli puheenjohtaja Timo Soini.
Erikoinen mediakohu oli saapumassa päätepisteeseen. Netti-ilmiö puolestaan jatkoi omaa elämäänsä, kuten netti-ilmiöillä on tapana.
Per Looks oli jo saanut uusia muotoja. Kok Looks, Vihr Looks ja muutama muu Looks olivat putkahtaneet verkkoon.
Yksi kommentoi kohua luomalla sivun, jossa kävijä saa arvuutella ehdokkaiden puolueita ulkonäön perusteella. Toinen haistoi rahan ja perusti uuden Per Looksin, jossa markkinoidaan valokuvauspalveluja.
Netti-ilmiöt, joita meemeiksikin kutsutaan, ovat moderneja hokemia, joita toistetaan lyhyen aikaa, minkä jälkeen ne katoavat unholaan palatakseen takaisin uudessa kontekstissa.
Muistaako joku esimerkiksi presidentti Niinistön virallisesta valokuvasta syntyneen kuvakikkailujen tulvan?
Entä mitä Per Looksista ja hokemista sitten pitäisi ajatella? Ainakin yksi asia on varma.
Hokemien leviämisvoima on valtava, mutta liian vakavasti niitä ei kannata ottaa. Hokemia tuijottamalla voivat oleellisemmat asiat mennä ohi silmien.