Antaisikohan Antti Raivio selkään, jos sanoisi auts töks töks töks?
"Kyllähän se joskus nyppii", Antti Raivio myöntää.
"Hymyhuulia ja Akia ja Turoa tehtiin 1980- luvun lopulla, siitä on jo niin kauan aikaa", Raivio alias Aki selvittää.
Mikä se on, kun niin monet näyttelijät haluavat päästä eroon läpimurtoroolista? Eikö se ole saavutus, kun kaikki sen ajan teinit toistivat omia vuorosanoja kuin mantraa?
"En minä sitä häpeä, mutta olisi mukava, jos ihmiset tietäisivät, mitä muuta on sen lisäksi tehnyt."
Hymyhuulten jälkeen Raivio on muun muassa perustanut helsinkiläisen Q-teatterin, näytellyt parikymmentä roolia ja käsikirjoittanut ja ohjannut kunnioitettavan määrän näytelmiä. Skavabölen pojat- elokuvan käsikirjoituksesta Raivio palkittiin Jussin arvoisesti.
Q-teatterissa on jo esitetty Skavabölen poikien jatko-osa Huokausten laakso vuonna 1994. Kolmas osa, Concerto ilmakitaralla, on tulossa.
Raivion omaa lapsuutta varjosti vanhempien katkuinen ero, jonka seurauksena perheen poikien yhteys äitiin ja isosiskoon katkesi. Raiviota ei huvita taas kerran kertoa, kuinka paljon Skavabölen pojissa on hänen omaa lapsuuttaan.
"Tuota on kysytty miljoona kertaa. Ei juoni voi olla täysin keksitty, mutta on se kuitenkin keksitty. Sanotaan, että se on todellisuuteen pohjautuvaa fiktiota."
Raivio on näytelmien ja elokuvan rinnalla taltioinut Skavabölen poikien, Rupertin ja Evertin, tarinaa myös proosamuotoon.
"Yleensähän se menee toisinpäin, ensin on kirja ja sitten näytelmä tai elokuva. Haluan nyt kuitenkin kokeilla, miten juoni taipuu näin toisinpäin. Romaani tulee nyt kummaa kautta", Raivio selittää. Aivan kaikkia hänen alkuperäisideoitaan ei valkokankaalla toteutettu. "Kustannustoimittajasta riippuen romaani olisi enemmän mun oma juttu."
Tällä hetkellä Raivio kuvaa elämäänsä tylsäksi. Kirjoittaminen on kaikkein arkisimmassa ja tympeimmässä vaiheessa, historiallisten tosiseikkojen kaivelemisessa.
Raivio kuitenkin innostuu valtavasti Ville Virtasen nimen mainitsemisesta. Joku aika sitten Virtanen kertoi haastattelussa, että joku yhteinen projekti Raivion kanssa kiinnostaisi.
"Ai niinkö?", Raivio yllättyy ja haluaa tietää lisää.
Hän harmittelee, että oltiin miten vain, on kansalla omat odotuksensa ja kuvitelmansa.
"Ihmiset leimaa meidät niin vahvasti Akiin ja Turoon. Ja sitten jos ei tehdä mitään yhdessä, meitä pidetään vihamiehinä."
Raivio on vastikään katsellut vanhoja Hymyhuulia uudelleen.
"Niissä on vitsejä, jotka skulaa tänäkin päivänä. Tai sitten vain kuvittelen niin."
Yhteistyö Virtasen kanssa kyllä maistuisi.
"Jo silloin Hymyhuulten aikaan olimme Villen kanssa kunnianhimoisia. Asiat tehtiin hyvin, ei mitenkään vasemmalla kädellä. Ville on aivan loistava näyttelijä, eikä me olla tehty mitään yhdessä pitkään aikaan."
Ja vaikka se yksi repliikki kuinka nyppii, olisi Antti Raivio Kontulan ostarissa valmis tekemään comebackin Akina.
"No mikä ettei."