Keskusrikospoliisin ylläpitämä salainen epäiltyjen rekisteri tarvitsee nykyistä täsmällisemmät käyttöohjeet. Rekisteri ei voi perustua miltään osin mielivaltaan.
Poliisi on saattanut itsensä hankalaan tilanteeseen ylläpitämänsä salaisen epäiltyjen rekisterin, eprin, vuoksi. Keskusrikospoliisi on kirjannut 1980-luvun lopulta saakka epriin lähes 200 000 ihmisen ja noin 20 000 yrityksen tiedot.
Alunperin ammatti- ja taparikollisten tarkkailuun tarkoitettu epäiltyjen rekisteri on ollut olemassa neljännesvuosisadan, mutta kovin moni ei ole siitä poliisivoimien ulkopuolella tiennyt.
Laki epäiltyjen tietojärjestelmästä säädettiin eduskunnassa vasta vuonna 1995. Tuolloin nimirekisteri oli ollut käytössä jo useamman vuoden.
Epri ponnahti laajempaan julkisuuteen tietovuodon seurauksena keväällä 2013, kun rekisteristä löytyi yllättäen Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi. Kirjaamisen syyksi on arveltu sitä, että Putin on näyttäytynyt julkisuudessa venäläisen, rikolliseksi luettavan moottoripyöräkerhon kanssa.
Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti tiistaina nostaa syytteet kolmea poliisia vastaan, joita epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta eli Putinin nimen syöttämisestä rekisteriin ilmeisen väärin perustein.
Keskusrikospoliisin epriin keräämä nimien ja tietojen aineisto on laaja. Rekisterin sanotaan sisältävän tietoja sellaisista henkilöistä, jotka ovat syyllistyneet tai heidän epäillään jossakin vaiheessa syyllistyvän vakavaan rikokseen.
Epäilymahdollisuuden vuoksi epriin on talletettu tietoja myös rikokseen myötävaikuttavista henkilöistä. Nimi voidaan kirjata, mikäli rikoksesta seuraa yli kuuden kuukauden vankeus tai kyseessä on huumausaineen käyttörikos.
Myötävaikuttajien kirjaaminen herättää kysymyksiä mielivaltaisuudesta. Myötävaikuttamisen nojalla rekisteriin on ilmeisesti voitu kirjata havaintoja epäiltyjen seurassa näyttäytyneistä henkilöistä, joilla ei välttämättä ole ollut minkäänlaisia yhteyksiä rikolliseen toimintaan.
Tällainen menettely ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion kansalaisvapauksia kunnioittaviin periaatteisiin.
Poliisihallitus muutti Putin-kohun myötä vihjetietojen kirjaamisohjeistusta. Uuden ohjeen mukaan esimies arvioi, onko henkilön merkitseminen rekisteriin tarpeellinen.
Koska epri on salainen, sisällöstä tai kirjautumisperusteista ei voi saada tietoja. Kansalainen ei voi tietosuojaansa vedoten selvittää, onko hänen nimensä eprissä ja mistä syystä.
Epri on poliisille työkalu rikosten selvittämiseen. Välineiden pitää kuitenkin kestää päivänvalo. Tästä syystä Poliisihallituksen pitää avoimesti kertoa, millä perusteella henkilö voidaan kirjata vihjetietokantaan.
Kirjaamisperusteiden tulee olla selvät myös poliiseille. Sivullisten ihmisten merkitseminen salaiseen poliisirekisteriin ei saa olla sattumanvaraista eikä saa perustua epämääräisiin soveltamisohjeisiin. Mahdolliseen rikolliseen toimintaan myötävaikuttaneen henkilön toiminnasta täytyy olla pitävät todisteet ennen rekisterimerkintää.