Jyväskylä Erytropoietiini eli epo on päivän sana huippu-urheilussa. Lukuisat ammattipyöräilijät ovat viime viikkojen aikana tunnustaneet käyttäneensä epo-hormonia parantaakseen verensä hemoglobiiniarvoa. Monet pyöräilyvoitot ovat tulleet epon siivittäminä. Eikä ihme, koska epo-hormoni lisää veren happipitoisuutta 10-20 prosenttia, jopa enemmän.
Eposta on hyötyä muissakin kestävyyslajeissa kuin pyöräilyssä. Maastohiihto, uinti, soutu, triathlon ja kestävyysjuoksu, siinä muutamia lajeja, joissa epoa käyttävä urheilija saa ison edun puhtaaseen kilpailijaansa verrattuna.
Tutkijat ovat pystyneet viime vuosina jäljittämään epon käyttäjät jo melko hyvin. Käryjä on tullut yhä tiuhempaan tahtiin. Mutta harvenevatko kärähtämiset, kun geeniteknologia antaa mahdollisuuden siirtää epo-geenin lihakseen tai iholle?
Kööpenhaminan yliopistossa fysiologian professorina työskentelevä Bengt Saltin pyörähti torstaina jakamassa tietojaan Jyväskylässä pidettävässä Euroopan liikuntatieteilijöiden kongressissa. Saltin arvioi, että pikapuoliin epo-geeni voidaan siirtää urheilijan lihakseen tai iholle.
"Useat huippu-urheilijat harkitsisivat epo-geenidopingia, mikäli sen ilmitulo on mahdollista kontrolloida tiukasti", Saltin arvioi.
Periaatteessa epo-geenin siirtäminen on mahdollista jo nyt. Saltin uskoo kuitenkin, että menetelmä yleistyy vasta ensi vuoden Pekingin olympialaisten jälkeen.
Saltin esitteli tutkimustuloksia, jotka kertoivat vääjäämättä totuuden: epo parantaa merkittävästi kestävyysurheilijan suoritusta. Siksi houkutus siirtää epo-geeni omaan elimistöön on liian houkutteleva mahdollisuus monille huipulle pyrkiville urheilijoille.
"Todisteet epon väärinkäytön suoritusta parantavasta vaikutuksesta on saatu niin laboratoriokokeista kuin urheilumaailmasta. Epo-hormonin käyttö yleistyi 1990-luvulla kestävyysurheilijoiden parissa, ja sen väärinkäyttö jatkuu. Nykyään sitä käyttävät erityisesti huippu-urheilijat, joiden lajeissa aerobinen kestävyys on menestystekijä."
Ruotsalainen Saltin on toiminut kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n lääketieteellisen komitean puheenjohtajana sekä maailman antidopingneuvoston Wadan asiantuntijajäsenenä.
Saltin on ajanut sinnikkäästi hemoglobiinirajoja muihinkin kestävyyslajeihin kuin maastohiihtoon. Saltin uskoo, että lähivuosina rajat ilmestyvät ainakin yleisurheiluun.
Kantasolututkimuksistaan tunnetuksi tullut professori Outi Hovatta esitteli myös ajatuksiaan Euroopan liikuntatieteilijöille, joita Jyväskylään tuli yli 1 500. Kantasoluja voidaan saada ihmisen omista kudoksista ja alkioista. Kantasolut voivat parantaa kaikkia ihmisiä, myös huippu-urheilijoita.
"Laboratorioissa yritetään valmistaa mahdollisimman puhtaita kantasolulinjoja, joista voitaisiin kehittää esimerkiksi uusia hermosoluja vaurioituneiden tilalle. Hermovaurioiden parantaminen on mahdollista lähitulevaisuudessa, tarkempaa aikaa en uskalla sanoa. Kantasoluista on hyötyä myös jänne- tai rustovaurion korjaamisessa."
Hovatta huomauttaa, että kantasolututkimusten tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä. Dopingiin kantasoluasioita ei pidä missään tapauksessa sekoittaa.