Epilepsia on kolmanneksi yleisin ikäihmisillä esiintyvä neurologinen sairaus aivoverisuonitaudin ja dementian jälkeen. Epilepsiaan sairastutaan useimmiten joko lapsena tai yli 70-vuotiaana. Jo nyt enemmistö sairastuneista on ikäihmisiä.
Suurten ikäluokkien ikääntyessä epilepsia yleistyy edelleen. Ikääntyvän väestön lisääntyvää epilepsiaa pidetään kasvavana haasteena yhteiskunnalle. Tilanne oli esillä alan asiantuntijakokouksessa perjantaina Helsingissä.
Epilepsialla tarkoitetaan häiriötä aivojen toiminnassa. Sen tavallisimpia oireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt tai käyttäytymisen häiriöt. Taudista on kyse, jos henkilöllä on taipumus saada näitä kohtauksia toistuvasti.
Suomessa epilepsian ilmaantuvuus 65 vuotta täyttäneessä väestössä on 74 tapausta 100 000 henkilöä kohden. Laskelma pohjautuu Kansaneläkelaitoksen, Tilastokeskuksen ja Stakesin tietoihin vuodelta 1999.
Suomen luvut vastaavat Tanskan lukuja. Lähes puolella yli 60-vuotiaista epilepsian syynä on aivoverenkierron häiriö. Noin viidellä prosentilla epilepsian syynä on aivokasvain ja yli 15 prosentilla dementoiva sairaus, kuten Alzheimerin tauti.
Kolmasosalla epilepsian syy jää avoimeksi. Taustalla voi olla vanha, aikanaan mitättömältäkin tuntunut aivovamma.
Epilepsian tutkiminen ja taudinmääritys on iäkkäällä usein vaikeampaa kuin nuorella, sillä myös muut sairaudet voivat aiheuttaa epilepsian tyyppisiä kohtauksia.
Tällaisia sairauksia ovat sydämen rytmihäiriöt, verenpaineen vaihtelut ja pyörtyminen, ohimenevät aivoverenkierron häiriöt, psykiatriset tilat, lääkesivuvaikutukset ja alkoholin ongelmakäyttö.