Sikainfluenssaepidemian odotetaan alkavan Suomessa lähiviikkoina.
"Epidemia alkaa aikaisintaan syyskuun loppupuolella", arvioi Oulun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Päivi Hirsso.
"Se voi alkaa syyskuun lopussa", veikkaa Oulun yliopistollisen sairaalan pandemiapäällikkö Hannu Syrjälä.
"Ehkä 2-4 viikon sisällä", ennustaa puolestaan infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Ville Valtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
"Kun ryppäitä on tullut varuskunnissa ja päiväkodissa, ei luultavasti mene monta viikkoa, kun se pääsee leviämään", sanoo ylijohtaja Juhani Eskola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Ryppäitä on ilmennyt espoolaisessa päiväkodissa sekä Dragsvikin ja Immolan varuskunnissa.
Kontinkankaan sikainfluenssavastaanotto on tutkinut oululaisia elokuun alusta. Tähän mennessä on todettu vasta yksi A(H1N1)v-tartunta. Se varmistui viime viikolla. Sairastunut oli ollut tekemisissä ulkomailla matkanneen kanssa.
"Oulun seudulla ei ole varmistettu yhtään tapausta, jossa potilas tai hänen tuttavansa ei ole olisi matkustanut ulkomailla", Hannu Syrjälä muistuttaa.
Kontinkankaan vastanotolla on käynyt parisataa potilasta. Näytteitä otetaan tyypillisiltä sikainfluenssapotilailta.
"Kävijöiden määrä on jonkin verran kasvanut. Näytteitä otetaan keskimäärin viisi viikossa", kertoo sairaanhoitaja Maija Ranta.
Suomessa on varmistettu 240 tartuntaa, joista parikymmentä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Todellinen määrä on suurempi, koska kaikkia ei enää testata. Osa ei mene edes lääkäriin lievissä oireissa.
Oysissa testataan vain sairaalahoitoon joutuvat.
"Epidemia alkaa pohjoisessa suurella todennäköisyydellä Oulusta, koska täällä on väestökeskittymä", Päivi Hirsso veikkaa.
Kaupunki on varautunut supistamaan muita toimintoja, kuten kouluterveydenhuoltoa, neuvoloita ja kiireettömiä vastaanottokäyntejä pahimman influenssapiikin ajaksi.
Ville Valtonen pelkää, ettei hengityskonehoitoa riitä kaikille tarvitsijoille, jos epidemia alkaa ennen rokotuksia ja sairastuneita on yhtä aikaa paljon.
Riittävätkö tehohoitopaikat Oysissa? "Vastaus on kyllä tai ei riippuen tuurista. Kaikki on kiinni siitä, paljonko ehditään rokottaa ennen epidemian puhkeamista ja miten paljon influenssaan sairastutaan samanaikaisesti", Syrjälä sanoo.
Mitä pitemmälle ajalle sairastumiset jakautuvat, sitä paremmin terveydenhuolto kestää taudin aiheuttamat paineet.
Rokotus vähentänee sairaalahoidon tarvetta, komplikaatioita ja kuolemia. Jos tehohoitoa vaativia potilaita on yhtä aikaa paljon, vaikeuksia tulee joka sairaalassa. Pulaa voi syntyä paitsi tehohoitopaikoista ja
-laitteista myös henkilökunnasta, jos sekin sairastaa yhtä aikaa.
Toistaiseksi yksikään Oysissa hoidettu sikainfluenssapotilas ei ole tarvinnut tehohoitoa. He ovat olleet osastoseurannassa muiden riskitekijöidensä vuoksi. "Kaikki ovat olleet sen verran hyväkuntoisia, että he olisivat voineet sairastaa kotonakin", Syrjälä lisää.
Rokotteita alkaa saapua maahan syys-lokakuun vaihteessa arviolta 250 000 annoksen viikkovauhtia. Tällöin lokakuun aikana voidaan rokottaa miljoona suomalaista.
Juhani Eskola kertoo, että rokotusjärjestys päätetään ensi viikolla. On arvioitu, että rokotteen saavat ensimmäisinä terveydenhuoltohenkilöstö ja raskaana olevat.
Valtio on tilannut 5,3 miljoonaa rokoteannosta. Ville Valtosen mukaan yksi annos antaa korkeintaan 50 prosentin ja kaksi annosta 80-90 prosentin suojan. "Maailman rokotetuotanto on myyty loppuun käytännössä koko ensi vuodeksi, eli emme saa toista kierrosta edes 50 miljoonalla", Valtonen pelkää. Eskola vakuuttaa, että Suomi saa toisenkin rokotesatsin.
Alle 3-vuotiaiden poistaminen riskiryhmistä ihmetyttää
Lääkärit ovat eri mieltä siitä, oliko järkevää poistaa alle 3-vuotiaat sikainfluenssan riskiryhmästä.
Ville Valtonen pitää ratkaisua erikoisena. "Alle 3-vuotiaillakin on ollut Euroopassa ylisairastuvuutta ja -kuolleisuutta tautiin. Muualla maailmassa alle 3-vuotiaita on pidetty riskiryhmänä."
Juhani Eskola toteaa, että suurimmalla osalla alle 3-vuotiaista taudinkuva on ollut lievä, mutta vaikeastikin oireilevia on ollut. Riskiryhmästä poistaminen tarkoittaa sitä,
etteivät alle 3-vuotiaat saa enää automaattisesti viruslääkettä, jos heillä epäillään tautia.
"Jos olisi suositeltu, että kaikki alle 3-vuotiaat kuumeiset hoidetaan Tamiflulla, suurin osa kuureista olisi ollut turhia tässä vaiheessa, kun laajalle levinnyttä tautia ei ole. Halusimme välttää sen, että hoito ampuu yli", Eskola sanoo.
Tauti tappaa nuorempia kuin kausi-influenssa Suomalaiset pitävät sikainfluenssaa viattomana flunssana, mutta viranomaiset vertaavat sitä kausi-influenssaan. Infektiolääkärit tuntuvat olevan eniten huolissaan.
Tauti eroaa kausi-influenssasta siten, että kuolonuhrit ovat nuorempia. Kokonaiskuolleisuus näyttää suunnilleen samalta, mutta maiden väliset erot ovat suuret.
Kaksi perustervettä nuorta suomalaisnaista joutui pari viikkoa sitten Jorvin sairaalan teho-osastolle sikainfluenssan aiheuttaman keuhkokuumeen vuoksi.
Mikä on uusin tieto sikainfluenssan vakavuudesta?
Päivi Hirsso, tartuntataudeista vastaava ylilääkäri, Oulun kaupunki:
"Lääkäritkin ovat eri mieltä asiasta. Valtaosalle sikainfluenssa on kuin flunssa, mutta osalle se on vakava tauti. Komplikaatioiden riski lienee suurempi kuin tavallisessa influenssassa.
Erityisesti riskiryhmät näyttävät saavan vaikeampia oireita, ja perussairaus voi aktivoitua taudin aikana. Toisaalta sairaalahoidon tarve on silti aika vähäinen.
Iäkkäitä joutuu vuosittain tehohoitoon tavallisen influenssan takia, mutta sikainfluenssassa potilaat ovat nuoria ihmisiä."
Hannu Syrjälä, pandemiapäällikkö, Oulun yliopistollinen sairaala:
"Olen itse ollut koko ajan vähän huolissani tästä taudista. Siinä on piirteitä, jotka eivät ole kausi-influenssalle tyypillisiä, mutta kokonaiskuolleisuus ei liene suurempi.
Euroopassa kuolleisuusprosentti laboratoriovarmistetuilla potilailla on ollut 0,25, mutta koska huomattava osa tapauksista on laboratoriovarmistamattomia, todellinen luku on paljon pienempi. Toisaalta maiden välisissä kuolleisuusprosenteissa on isoja eroja myös Euroopan sisällä. Eri maiden välillä on isot erot myös siinä, moniko sairaalaan joutuneista päätyy teholle. Ranskassa luku on viisi prosenttia, Britanniassa lähes 15.
Sairaalaan joutuneista 84 prosenttia on ollut Euroopassa alle 40-vuotiaita. Kuolleisuus on ollut suurin 20-29-vuotiailla naisilla ja 40-49-vuotiailla miehillä.
Yli 60-vuotiaat ovat sairastuneet harvemmin. He ovat sairastaneet 1940-50-lukujen taitteessa H1N1-infektion, joka antanee jonkinlaisen suojan."
Ville Valtonen, infektiosairauksien klinikan ylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri:
"Kuolleisuus liikkuu 0,1 prosentin paikkeilla, kuten kausi-influenssassa, mutta olen huolissani siitä, että sikainfluenssa on lasten ja nuorten tauti, toisin kuin kausi-influenssa.
Sikainfluenssa on 80-prosenttisesti alle 30-vuotiaiden tauti. Yli 60-vuotiaita on sairastuneista vain pari prosenttia. Maailmalla suurin kuolleisuus on ollut 10-29-vuotiaissa.
Kukaan ei tiedä, miksi perusterve nuori aikuinen joutuu tehohoitoon sikainfluenssan vuoksi. Yhdelle tuhannesta sairastuneesta tulee viruksen aiheuttama keuhkokuume. Ehkä heillä on jokin pieni synnynnäinen infektiopuolustuksen heikkous, joka ei ole tullut aiemmin esiin.
Sikainfluenssassa kuollaan keuhkokuumeeseen ja siitä johtuvaan hengitysvajeeseen."