Epävarmuus ulkoministeri Anna Lindhin surmatyön ympärillä jatkuu epäillyn vangitsemisesta huolimatta.
Ruotsi hiljentyi perjantaina kunnioittamaan viime viikon keskiviikkona murhatun ulkoministerin Anna Lindhin muistoa. Kuningaskunnan maansuru huipentui Tukholman kaupungintalolla pidettyyn kauniiseen muistotilaisuuteen ja sen koskettaviin puheisiin, käytännössä puolen maailman valtioiden edustajien edessä.
Ihmisen, olipa hän rivikansalainen tai merkkihenkilö, traagisen poismenon aiheuttama yhteinen suru yhdistää jälkeen jääviä vaikeasti selitettävällä tavalla. Lindhin surman herättämä tunneaalto muistutti prinsessa Dianan kuoleman aiheuttamaa kollektiivista surua. Kun vielä muistotilaisuus televisioitiin laajalti, Lindhin muistojuhlasta tuli myös kansainvälisen tv-yleisön yhteinen kokemus.
Ruotsi, ja sen mukana maailma, järkyttyi perusturvallisen kansankodin tapahtumien takia edellisen kerran 1986, kun pääministeri Olof Palme murhattiin. Tällä kertaa järkytys löi vielä syvemmälle. Palme oli kova poliitikko, jonka tekemisistä oltiin voimakkaasti kahta mieltä. Myös Lindh oli poliitikko, mutta hän pikemminkin yhdisti kuin jakoi mielipiteitä.
Kaksi erilaista poliitikkoa, kaksi samanlaista väkivallantekoa - ja mahdollisesti kaksi erilaista loppunäytöstä. Palmen murhaa ei ole pystytty selvittämään vedenpitävästi vielä tähän päivään mennessä. Sen sijaan mahdollisuudet selvittää Lindhin surma näyttävät ainakin tällä hetkellä paremmilta. Ruotsin ylin syyttäjäviranomainen esitti perjantaina aamupäivällä murhasta epäillyn 35-vuotiaan Per Olof Svenssonin vangitsemista. Tukholman käräjäoikeus teki esitetyn mukaisen vangitsemispäätöksen.
Syyttäjän käyttämä peruste vangitsemispyynnölle oli Ruotsissa käytettävän rikosepäilyn vakavuutta mittaavan asteikon alapäästä. Svenssonia epäillään ainakin vielä vain ilmeisin, mutta ei todennäköisin syin. Se tarkoittaa käytännössä, että vangitseminen voi kestää ilman uusia todisteita vain viikon päivät. Aste-ero voi tarkoittaa lisäksi joko sitä, että todistusaineisto ei ole vielä aukoton tai ettei ole varmuutta, onko epäilty myös syyllinen. Hän on kiistänyt teon.
Epäillystä otetun dna-näytteen tulos valmistui torstaina, mutta sitä ei ole kerrottu ilmeisesti tutkinnallisista syistä julki. Tästä voi tehdä erisuuntaiset johtopäätökset. Jos näyte ei olisi käynyt yksiin epäillyn dna:n kanssa, vangitsemispyynnöltä olisi pudonnut heti pohja pois. Toinen ja todennäköisempi vaihtoehto on, että dna-näyte ei niittaakaan epäiltyä tekoon ja että poliisi tarvitsee lisätodisteita. Siksi epäilytermikin olisi lievempi.
Palmen murhan tutkimussekoilu ei tehnyt kunniaa Ruotsin poliisille. Lindhin surmaa seuranneesta poliisitoiminnasta voi päätellä, että Ruotsin poliisi on ottanut opiksi. Ruotsin valtionrikospoliisi on kertonut julkisesti tuloksistaan niukalti ja näemmä tiennyt koko ajan paljon enemmän.
Surmatyön motiivi on yhä epäselvä. Motiivin kirkastuminen olisi tärkeää ensinnäkin siksi, että jos tekijällä on yhteyksiä ääriliikkeisiin, väkivallanteko saisi myös poliittisia ulottuvuuksia. Kansankodin ilmapiirin kannalta olisi toivottavaa, että kysymys ei olisi poliittisluonteisesta rikoksesta.
Olipa motiivi mikä tahansa, olisi tärkeää, että surmatyö ratkeaisi nopeasti eikä koteloituisi kansakunnan muistiin Palmen selvittämättömän murhan rinnalle. Lindhin kuolema repäisi auki 17 vuotta arpeutuneet haavat. Epävarmuuden keskellä elävän Ruotsin on alettava palata kohti normaalitilaa siinä määrin kuin se on ilman Anna Lindhiä inhimillisesti mahdollista.