Palkansaajat katsovat työnteon mielekkyyden vähentyneen kahden viime vuoden aikana. Työministeriön työolobarometrien mukaan kokemukset työnteon mielekkyydestä ovat synkemmät kuin kertaakaan aiemmin talouslaman oloissa vuoden 1992 jälkeen.
Kokemukset ovat heikentyneet kaikilla sektoreilla ja kaikissa ikäryhmissä. Näkemykset työn mielekkyyden muutoksesta ovat työolobarometreissä seuranneet viime vuosiin asti palkansaajan oman työpaikan taloudellista kehitystä, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Mielekkyyden lasku koskee yhtä lailla työntekijöitä kuin toimihenkilöitäkin.
Vuosina 2004 ja 2005 yli kolmannes palkansaajista koki työnteon mielekkyyden heikkenevän, ja vain runsas kymmenes näki sen paranevan. Vielä vuosina 1994-2000 useampi näki työnteon mielekkyyden muuttuvan myönteisesti, mutta sen jälkeen muutos on koettu kielteisenä.
Tutkimuksen tehneen Työelämän kehittämisohjelma Tykesin projektipäällikön Tuomo Alasoinin mukaan muutos selittyy globalisaation aiheuttamalla epävarmuuden lisääntymisellä työelämässä, ei työelämän laadun heikentymisellä. Alasoini suosittaa ratkaisuksi johtamisen ja työn organisoinnin kehittämistä. Työntekijöille tulisi tarjota parempia mahdollisuuksia haasteelliseen ja osaamista edistävään työhön.
Yt-menettelyn sijaan aitoa yhteistyötä<br>
Suomalaisten palkansaajien kansainvälisesti verraten vahva usko työnantajien ja työntekijöiden etujen yhtenevyyteen on 2000-luvulla selvästi heikentynyt valoisista talouden odotuksista huolimatta.
Turvattomuuden tunnetta ovat lisänneet näyttävästi uutisoidut työvoiman vähennykset. Työelämän muutoksia pidetään ennakoimattomampina ja työnantajien nähdään sitoutuvan henkilöstöönsä muutosten yhteydessä heikommin.
Alasoini olettaa, että globalisaation myötä työelämän muutosten ennakoimattomuus kasvaa edelleen. Tämä voi muuttaa käsityksiä työnteon mielekkyydestä yhä kielteisemmäksi ja muodostua esteeksi kansallisesti tärkeille tavoitteille kuten tuottavuuden kasvulle, työurien pidentymiselle ja työllisyysasteen nousulle.
Tutkimuksen arviossa ei uskota, että työsuhdeturvaa tai yhteistoimintamenettelyjä kehittämällä voidaan globaalissa taloudessa parantaa merkittävästi palkansaajien todellista muutosturvaa. Sen sijaan tuottavuuden ja osaamisen kasvattamiseen perustuvat toimintamallit voisivat tuoda uutta sisältöä myös paikalliseen sopimistoimintaan. Työpaikoilla voitaisiin johdon ja henkilöstön yhteistoimintana löytää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.
Tuomo Alasoinin tutkimus "Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992-2005" perustuu vuosien 1992-2005 työolobarometrien aineistojen analysointiin.