Pääkirjoitus

Epä­var­muus Venäjän tavoite

Yhdysvaltojen tiedustelulähteiden mukaan Venäjä kuljettaa parhaillaan separatistikapinallisten hallitsemille alueille Itä-Ukrainaan aseita ja sotilasvarusteita sekä pystyttää kenttäsairaaloita.

Yhdysvaltojen tiedustelulähteiden mukaan Venäjä kuljettaa parhaillaan separatistikapinallisten hallitsemille alueille Itä-Ukrainaan aseita ja sotilasvarusteita sekä pystyttää kenttäsairaaloita.

Viime viikolla Suomessa Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa puhunut Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen komentaja Frederick Hodges pitää toimintaa todennäköisesti uuden hyökkäyksen valmisteluna.

Vaikka Ukrainan epäselvä tilanne ei ole ollut viime viikkoina kansainvälisissä uutisotsikoissa, ovat aseelliset yhteenotot jatkuneet Minskin aseleposopimuksesta huolimatta. Ammuskelu Ukrainan itäosissa on vähentynyt mutta ei loppunut.


Helmikuussa Kremlin porteille murhatun venäläisen oppositiojohtajan Boris Nemtsovin keräämän raportin mukaan Venäjä olisi käyttänyt Ukrainan alueella sotimiseen tähän mennessä noin 930 miljoonaa euroa.

Lähes miljardisummalla olisi Nemtsovin viime viikolla julkaistun paperin mukaan kustannettu kalustohankintoja ja varustettu kuuttatuhatta venäläistä vapaaehtoista sotilasta.

Yhdysvaltalaistiedot Venäjän tuen jatkumisesta alueen kapinallisille sopivat kuvaan. Venäjä haluaa, että epävarmuus ja sapelin kalistelu jatkuu muodossa tai toisessa.

Jäätynyt konflikti on presidentti Vladimir Putinin hallinnon tavoitteena. Sillä tavalla Euroopan raja-alueelle, itsenäisen Ukrainan sisälle, syntyisi Venäjän hallitsema alue.


Konfliktin jäätyminen paikalleen tietäisi matalan kasvun aikoja maailmantaloudelle. Markkinat jumittuisivat poikkeustilaan, kun Venäjän vastaiset pakotteet vastapakotteineen pysyisivät voimassa.

Kaupankäynti itään hyytyisi ja Venäjän paluu osaksi kansainvälistä yhteisöä hankaloituisi. Vaikka Venäjä ei kuulu millään mittarilla maailmankaupan vetureihin, on se ollut tärkeä vientimaa monelle länsiyritykselle.

Taloussyistä verhojen takana käydään mitä ilmeisemmin korkean tason neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi ja tilanteen laukaisemiseksi.

Tästä kertovat Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn äskettäiset vierailut Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin luona Moskovassa ja Sotšissa.


Vuoropuhelu Venäjän ja länsimaiden kesken jatkuu, ja se on hyvä asia. Kerry vei Putinille selkeän viestin talousyhteistyön palauttamisesta, mikäli Venäjä osoittaa ratkaisuhalukkuutta ja aselevon ehdot täyttyvät Ukrainassa.

Mielenkiintoisena voidaan pitää Merkelin ja Putinin voitonpäivän jälkeisenä sunnuntaina käydyistä keskusteluista tihkuneita tietoja.

Osapuolet olivat päätyneet pohtimaan muun ohessa Ukrainan kriisiin vieneitä syitä. Eurooppalaisten ja venäläisten tulkinnat alkusyistä – ja syyllisistä – poikkeavat toisistaan, mutta yhtenäinen tilannekuva on toivottavasti alkanut hahmottua.

On silti mahdollista, että yhteydenpito on vain osa Putinin politiikkaa, jolla peitellään epävarmuuden lietsomista ja voimankäyttöä.