Oulu Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat pysytelleet suurin piirtein samalla tasolla kymmenen viime vuoden aikana. Paras järjestäytymisaste on kunta- ja hoitoaloilla, huonoin niillä palvelualoilla, joilla on paljon pätkätöitä.
Ammattiliittoihin kuuluvien palkansaajien määrä oli 2,2 miljoonaa ihmistä vuonna 1990. Viime vuonna määrä oli reilut 2,1 miljoonaa. Vähennyksen arvellaan johtuvan siitä, että eläkkeelle poistuneen työvoiman tilalle ei ole tullut yhtä paljon lisää.
SAK:n ja STTK:n vetovoima ennallaan
Samasta syystä liittojen jäsenmäärä tulee laskemaan tällä vuosikymmenellä. Toinen syy on, että tuotantotekniikka korvaa työntekijöitä. Mikäli työvoimapulassa palkataan ulkomaalaista työvoimaa, heidän järjestäytymiskulttuuriaan ei kyetä ennakoimaan.
Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n jäsenmäärä on pysytellyt parina viime vuonna reilussa miljoonassa.
STTK:lla oli tämän vuoden alussa 647 000 jäsentä. Dramaattisia muutoksia määrässä ei ole tapahtunut pitkään aikaan.
SAK:n selvitysten mukaan nuoret eivät ole sen heikompia järjestäytyjiä kuin vanhemmat sukupolvet. Alle 25-vuotiaiden järjestäytymisaste on heikko, mikä johtuu elämäntilanteen vakiintumattomuudesta, vaihtelevista työpaikoista ja opiskelusta.
Yli 25-vuotiailla järjestäytymisaste on SAK:n järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvösen mukaan jo hyvä. Kouluista on valmistuttu, on alettu vakiintua ja perustaa perheitä, joten turvallisuutta haetaan myös työsuhteeseen.
"Kun olemme kiertäneet kampanjoimassa jäsenyydestä oppilaitoksissa, ilmapiiri on ollut erittäin myönteinen", Hyvönen sanoo nuorten suhtautumisesta liittoihin.
Pohjoinen pärjää vertailussa hyvin
Parhaiten järjestäytyneitä aloja ovat perinteiset teollisuusliitot. Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on heikkoa, koska yritykset ovat pieniä eikä niillä ole luottamusmiesjärjestelmää, ja työt usein pätkätöitä.
Pohjois-Suomessa järjestäytymisaste on hieman parempaa kuin valtakunnallisesti, keskimäärin 80 prosenttia. SAK:n Oulun aluepalvelukeskuksen johtaja Vesa Saarinen sanoo, että paras järjestäytymisaste on KTV:llä, lähes sata prosenttia.
"It-puolellakin tuotannon työntekijät ovat järjestäytyneet hyvin Metalliliittoon,mutta suunnittelijoiden tilanne on heikompi", Saarinen täsmentää.
Kun it-huuma oli kuumimmillaan järjestäytyminen ei ollut ensiksi mielessä, kun työntekijöitä tultiin hakemaan jopa koulun penkiltä. Taantuman takia myös suunnittelijat ovat nyt hakeutuneet liittoihin.
Paluumuutto yksityisistä työttömyyskassoista liittoihin johtuu Saarisen mukaan siitä, että kassoilta ei saa minkäänlaista oikeusapua tai neuvontaa, jos työpaikalla tulee ongelmia. Myöskään työsuojelupiirien vastuulle kassojen jäsenet eivät kuulu.
Jäsenmaksu ammattiliitossa vaihtelee liittokohtaisesti yhdestä kahteen prosenttiin palkasta. Saarinen muistuttaa, että ne voi vähentää verotuksessa.