Uusien autojen myynti yltää tänä vuonna 140 000 kappaleeseen ja se on Suomen historian 7.-9. paras kautta aikojen, summaa Autoalan Keskusliitto ry:n puheenjohtaja, Pörhön Autoliike Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos Matti Pörhö. Eikä se hänen mielestään ole loppujen lopuksi mikään huono.
Syksyn mittaan rajusti paisuneen talouskriisin myötä yhä oleellisempaa on, paljonko autoja myydään ensi vuonna. Kun uusien autojen vuosimyynti on koko 2000-luvun ollut keskimäärin 124 800 autoa, ensi vuoden myynniksi arvioidaan jopa alle 100 000 autoa. Se ei kata autokannasta vuosittain poistuvaa noin 110 000 yksilöä.
"Kyllähän ero on iso sekä euroissa että kappalemäärissä", Pörhö pohtii ja tarkentaa, ettei se vielä ole katastrofi.
"Jos katsotaan muutama vuosi eteenpäin, on huonoa kehitystä, jos poistuma on suurempi kuin myytyjen määrä. Jos se oikein alkaa pudota, ollaan varmaankin rakenteellisten muutosten tiellä."
Ongelmia myös
Euroopassa
Suomalainen autokauppa kävi 1990-luvun alussa läpi rakenteellisen uudistuksen, joka kosketti kahta kolmatta osaa koko alasta. Keski-Euroopassa käydään nyt läpi samaa prosessia. Jos kehitys jatkuu, seuraukset voivat tuntua Suomessa, vaikka Pörhö uskookin nyt selvittävän pienemmillä muutoksilla.
"Autokauppa on meillä aika pitkälle konsolidoitunut, keskittynyt", Pörhö täsmentää.
Talouskriisi on ajanut Yhdysvaltain kaksi suurinta autonvalmistajaa, General Motorsin ja Chryslerin konkurssin partaalle ja senaatti hylkäsi 14 miljardin dollarin tukipaketin autoteollisuudelle.
Hätä on maailmanlaajuinen, sillä amerikkalaisilla on suuret omistukset muuallakin. Tunnetut brändit, saksalainen Opel ja brittiläinen Vauxhall kuuluvat ruotsalaisen Saabin tavoin GM:lle, naapurimaan Volvo taas Fordille.
"Jos niiden ympärillä tapahtuu oikein paljon, ne hännät heiluvat täälläkin", Pörhö sanoo ja uskoo, ettei jenkkien tukipakettikaan auta isoja amerikkalaisia yhtiöitä.
"Se varmaan tarkoittaa, että Volvo ja Saab on pakko myydä."
Niissä taloissa, joissa on kriisiyhtiöiden tuotteita, on pakko miettiä kuumeisesti keinoja. Suomi ei ole suoraan riippuvainen autoteollisuudesta, vaan paremminkin telekommunikaatio- ja paperiteollisuudesta.
"Euroopassa joka seitsemäs työpaikka on kiinni autoteollisuudessa", Pörhö muistuttaa. "Sen seurannaisvaikutukset esimerkiksi rahoitussektorille ja logistiikkaan ovat aivan hirmuiset."
Autoteollisuuden ylituotanto oli kova jo nousukaudella ja kilpailu rajua. Talouden nopea heikkeneminen on imaissut osalta pohjan pois. Erikoista on se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, viikoissa tai päivissä.
"En olisi vielä keväällä uskonut, että tämä tällaiseksi menee", Pörhö pudistelee päätään. "En kohta puhu taantumasta, vaan puhun kohta lamasta."
Vaikka Pörhö on kokeneena liikemiehenä varovaisen pessimistinen, hän muistuttaa samaan hengenvetoon, että autoja myydään joka päivä. Hän myös muistuttaa, että korot ovat alhaalla, polttoaineiden hinnat pitkään aikaan lähes ennätyksellisen alhaalla, ansiotulot korkeammat kuin koskaan, verotus keveämpi ja autojen hinnat kohdillaan.
"Normaalissa tilanteessa tämän pitäisi olla kulta-aikaa", Pörhö sanailee.
"Nythän auto pitäisi hankkia ja käyttää muutaman prosentin kiinteitä korkoja sen rahoituksessa."