Suhdanteiden elpyminen ja kasvun voimistuminen ensi vuonna ovat oletuksia, joihin hallitus pohjaa budjettiesityksensä. Kuitenkin liitteenä olevassa talouskatsauksessa varoitetaan yhä vaanivasta epävarmuudesta.
Varovainen optimismi on ohjannut hallituksen budjettityötä. Talousarvioesityksen liitteenä olevassa talouskatsauksessa odotetaan vaihtotaseen ylijäämän kasvavan myös suhteessa kokonaistuotantoon. Euromääräisen ylijäämän odotetaan yltävän taas uuteen ennätykseen. Kun samalla maltilliset palkankorotukset, veronkevennykset ja inflaation hitaus tukevat ostovoiman suotuisaa kehitystä, yksityisen kulutuksen kasvu on hallituksen mukaan nopeutumassa.
Taustalla vaanivat kuitenkin monet epävarmuutta aiheuttavat tekijät. Hallituskin myöntää, että Yhdysvaltain talouskasvun vahvistuminen saattaa taas jäädä vain toiveeksi. Silloin myös Euroopan talous takeltelisi. Edellisen vuoden katsauksessa esiin tuotu epävarmuus toteutui. Kokonaistuotannon kasvu on jäämässä tänä vuonna alle puolentoista prosentin.
Omilla päätöksilläänkin hallitus kaventaa kansalaisten ostovoiman kasvua. Liikennepolttoaineiden veroa nostetaan. Kuljetusten kallistuminen heijastuu myös kotitalouksiin, jotka eivät omista autoa. Lämmitykseen käytetyn öljyn vero kiristyy niin ikään hieman, samoin samoin sähkövero.
Palkansaajien verotus kevenee lopulta vain hivenen. Sen sijaan eläkeläiset saavat kiistattoman lievennyksen, kun heiltä poistuu ylimääräinen 0,4 prosenttiyksikön sairausvakuutusmaksu.
Pienten lasten vanhemmille on tiedossa korotus äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Myös oikeutta perhevapaisiin lavennetaan. On aikakin yrittää kannustaa suomalaisia lasten hankintaan. Ikäluokat ovat pienentyneet jo liian kauan.
Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä ja erityisesti yhden yhtiön, Nokian, menestyksestä maailmanmarkkinoilla. Vientiyritysten menestys heijastuu yhä työllisyyskehitykseen, vaikka ei enää yhtä suoraviivaisesti kuin menneinä vuosikymmeninä. Niinpä kaikilla suomalaisilla on syy toivoa, että Nokian uudet matkapuhelinmallit otetaan maailmalla myönteisesti vastaan. Muu metalliteollisuus ja myös metsätuotteiden jalostajat joutuvat odottamaan, että talouskasvu vahvistuisi niiden tärkeimmillä markkina-alueilla.
Ylä-Lapin työllisyyttä tuetaan budjettiesityksen ohessa annetulla lakiehdotuksella, jolla poistetaan yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksu kolmeksi vuodeksi. Pohjoisen Lapin 14 kunnan ohella myös kuudessa saaristokunnassa Hailuoto mukaan lukien kokeillaan, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvamaksun poistolla on yritysten edellytyksiin työllistää. Rohkeimmat odottavat työpaikkojen määrän lisääntyvän niin, että paluumuutto käynnistyy.
Kuntien etujärjestö Kuntaliitto pitää tällä kertaa budjettiesityksen vaikutusta kuntatalouteen neutraalina muuten, mutta terveyspalvelujen tehostamiseen tarvittavan lisärahoituksen se arvioi aiheuttavan kiristymistä. Kuntaliitto vaatiikin, että eduskunta nostaa valtionosuuksien indeksitarkistuksen täysimääräiseksi ja lieventää kuntien yhteisövero-osuuden leikkausta.
Osuus alenisi tämän vuoden 23,22 prosentista 19,75 prosenttiin. Kuntaliitto pitäisi osuuden runsaassa 22 prosentissa. Jatkuvalla kaventamisella onkin vaaransa. Se uhkaa poistaa muutama vuosi sitten tehdyn uudistuksen perusteen, jonka mukaan yhteisöveron palautus kannustaa kuntia aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan.