Epätietoisuus tulevasta kalvaa Kempeleen puutarhaoppilaitoksen henkilökuntaa. Opiskelijat ja opettajat syyttävät Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää, ettei se kerro suunnitelmistaan puutarhaoppilaitoksen väelle, vaan valmistelee päätöksiään tiukasti suljettujen ovien takana.
Henkilökunta kokee elävänsä huhujen ja lehtijuttujen varassa, kun OSAKK pähkäilee kiperäksi käyneen luonnonvara-alan koulutuksen järjestämisen kanssa. "Miksei meille kerrota perusteluja, jos meidät niin kovasti halutaan siirtää Muhokselle", puhisee opiskelija Elina Seppänen.
Hän ei ymmärrä, miksi opetus pitäisi lopettaa Kempeleestä, koska paikka on loistava, ilmapiiri hyvä ja tilat tehty nimenomaan puutarha-alan opiskelua ja opetusta varten. "Täällä on luotu mikroilmasto, jonka turvin päärynä- ja luumupuutkin on saatu kukoistamaan." Puustolla rakennetun suojan kasvattamiseen on mennyt vuosikymmeniä.
Mieletön suunnitelma
Minna Mylly kehuu myös alueella olevia kasvihuoneita. Ne tosin eivät ole enää ihan uudenveroisia, mutta Mylly muistuttaa, että kalustoa joudutaan aina uusimaan. Kustannukset ovat minimaalisia verrattuna siihen, että koko homma pitäisi aloittaa alusta jossain muualla.
Myllylle on OSAKKin vääntämisestä tullut mieleen, että koko koulutus halutaan polkea alas. Niin järjettömiltä suunnitelmat tuntuvat. Hän muistuttaa, että kaikkea ei voi eikä saa mitata rahassa. "Tämä on tällaista kelluntaa", hän toteaa.
Opiskelun kannalta löysässä hirressä roikkuminen on turmiollista. Puutarhurit eivät katso yhden tai kahden vuoden päähän, vaan viljelysuunnitelmia tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Opiskelijat ja opettajat ovat yrittäneet pitää kiinni motivaatiosta, mutta huhujen keskellä sillä on suuri vaara kadota.
Opettaja Pasi Kivilompolo sanoo, että pyrkii asettumaan "tällaisten asioiden yläpuolelle" ja opettamaan opiskelijoita kuten ennenkin. "Se on heille ainutkertaista."
Kempele on osa Oulua
Sekä Minna Mylly että Elina Seppänen ovat aivan varmoja, että opiskelijamäärät tippuvat, jos siirrosta tulee totta. Kempele on kasvanut Oulun kylkeen kiinni. "Kempele mielletään osaksi Oulua. Alan opiskelijat eivät ole enää mitään viherpiipertäjiä, vaan kaupunkilaistyttöjä ja -poikia, jotka kaipaavat kaupungin virikkeitä."
Muhoksen ilme on heidän mielestään toisenlainen kuin Kempeleen. Siirron myötä menisi myös Pirilän maine, josta Saksaa myöten puhutaan.
Minna Mylly pelkää, että Kempeleen puutarhaoppilaitoksen henkilökuntaa pidetään epätietoisuudessa vielä pitkään. "Välillä tuntuu, että tätä on jahkattu kuin Vuotosta", hän sanoo.
Minnan mielestä pohja siirrolta putosi kokonaan, kun Oulu ei suostunut siirtämään alan ammattikorkeakouluopetusta Vallinkorvasta. "Jos kokonaisuus olisi säilynyt, olisi siirrossa ollut edes jotain järkeä, mutta ei enää", hän puuskahtaa.
Ratkaisun hetki lähestyy
Luonnonvara-alan opetuksen kohtalo ratkaistaan näillä näkymin 18. maaliskuuta pidettävässä kuntayhtymäkokouksessa. OSAKKista ei tipu väliaikatietoja, mutta asiaa pyörittelevien joukossa on niitä, jotka eivät jaksa enää uskoa yksimielisen päätöksen syntymiseen.
Kuntayhtymän johtaja Matti Määttä ei suostu kertomaan, minkälaisia vaihtoehtoja nyt hiotaan. Hän vetoaa herkkään tilanteeseen neuvotteluissa. Määttä myöntää, että asian venyminen ei ole henkilöstön kannalta kivaa. Hän ei ole kuitenkaan varma siitä, että päätös saadaan puristettua vielä 18. päivän kokouksessa. Tavoite se on.
OSAKKin kuntayhtymän hallitus teki reilu viikko sitten päätöksen ison robottinavetan rakentamisesta Muhoksen Koivikkoon. Sitä on pidetty merkkinä siitä, että Muhos on Kempelettä paremmassa asemassa, jos luonnonvara-alan opetuksessa ollaan yhä keskittämisen takana.
Määttä kiistää tämän. "Se oli tärkeä päätös Muhoksen maatalousopetuksen kannalta. Se oli linjaus metsä- ja maatalousopetuksen keskittämisen puolesta, eikä siitä voi päätellä mitään muuta", Määttä sanoo.