Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksen päälinjat on julkistettu. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esitteli keskiviikkona ensimmäisen budjettiehdotuksensa. Budjetin painopisteitä ovat kasvua, työllisyyttä ja ostovoimaa tukevat lisätoimet.
Kovin paljon uutta 53,4 miljardin euron talousarvioesitys ei tuo, sillä ehdotus perustuu hallitusneuvotteluissa ja viime kevään kehysriihessä sovittuihin ratkaisuihin. Vaikean taloustilanteen takia Rinteen ja valtiovarainministeriön virkamiesten kädet ovat pitkälti sidottuja.
Valtion velanotto kuitenkin taittuu, velkaa ei oteta enää entiseen malliin. Valtionvelka uhkaa kuitenkin nousta sataan miljardiin euroon. Kansantuotteessa ei näy niin suurta kasvua, että velan osuus näyttäisi siedettävältä. Valtion omaisuutta myydään lähinnä velan lyhentämiseen.
Pääkaupunkiseudun liikenteen infraratkaisuihin luvataan kuitenkin valtion rahaa ja tuhansia uusia työpaikkoja. Myös Pohjanmaan radan rahoitusta jatketaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun panostetaan, osalle lapsiperheistä tulee verovähennys ja takuueläkettä korotetaan. Eläketulovähennyksen korottamisesta saatiin jo riita kokoomuksen kanssa.
Ouluun luvataan toimia lähinnä työttömien ja yrittäjien kohtaannossa. Yksityiskohdista kerrotaan, kun työministeri vierailee Oulussa. Työnvälitystoiminnan tehostamisen sijaan Oulussa kaivataan enemmän pääomia, riskirahaa ja uusia rohkeita avauksia. Niitä ei budjettiehdotuksessa nyt ole.
Eväät ovat niukat, sillä hallituksen takataskussa painavat noin seitsemän miljardin euron veronkorotukset ja menoleikkaukset, jotka tulevat voimaan ensi vuonna ja viimeistään 2019. Monet leikkaukset ja korotukset toteutuvat kansalaisten arjessa vasta lähivuosina. Kasvupanostukset toteutetaan menokehysten puitteissa ja lisäresurssit kiskotaan uudelleenkohdennuksella.
Talousasiantuntijat ovat moittineet esitystä siitä, että se nojaa liian optimistisiin arvioihin talouden ja työllisyyden kehityksestä. Ristiriitaiset lausunnot siitä, onko Venäjän odotettavissa olevat vastapakotteet otettu huomioon ehdotuksessa vai ei, saivat osittaisen selityksen.
Pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen ja sitä kautta Suomeen on arvioitu ministeriön ja Suomen Pankin kriisiskenaarioilla. Venäjän mahdollisten vastapakotteiden vaikutuksesta on tässä vaiheessa vaikea tehdä täsmällistä arviota. Seuraukset voivat yllättää.
Talouden heikko kuva rasittaa kansantaloutta. EK:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan teollisuustuotannon kasvuvauhti jää vaisuksi, tilauskannat ovat pieniä, käyttöasteet alle keskiarvon ja työntekijöiden vähentäminen jatkuu. Tästä ei riemua paljon repeä. Epävarmuustekijöiden takia budjetti on liukuvalla pohjalla.
Rinne on piinallisessa tilanteessa. Valtiovarainministerin velvollisuus on pelastaa ensin maa ja sitten oma puolue. Liikkuvien osien takia kumpikin tavoite voi jäädä toteutumatta ja talousarvioesitystä joudutaan rukkaamaan uusiksi budjettiriihessä.