Teollisuuden näkymät ovat huonontuneet ja työllisyys vaarassa. Samaan aikaan valtiovarainministeriö nostaa kasvuennustettaan.
Teollisuuden suhdannebarometrit ovat suhteellinen hyvin ennakoineet talouden käänteitä. Tuore barometri on hälyttävä. Elpyminen käynnistyi jo keväällä, mutta se uhkaa pysähtyä. Jos arvio toteutuu, Suomi ajautuu kaksoistaantumaan, josta nousu voi olla vaikeaa. Siksi kannattaisikin varautua pahimman vaihtoehdon varalle.
Teollisuuden etujärjestö TT ei odota ensi vuodesta kovin kummoista. Siellä uskotaan, että optimistisimpia talousennusteita ensi vuodelle joudutaan korjaamaan. Toiveikkaimmat ovat ennakoineet ensi vuodelle yli kolmen prosentin kasvua.
Aikaisempaa heikommat näkymät ensi vuodelle johtuva muun muassa siitä, että yritysten tuotanto- ja vientiodotukset ovat miinusmerkkisiä. Myös tilauskanta on supistunut ja kapasiteetin käyttöaste alentunut. Heikot näkymät voivat kuitenkin olla kausiluonteisia.
Tähän saakka teollisuus on varonut sanomasta irti väkeään. Viime aikojen uutiset kuitenkin paljastavat, että usko kasvuun lähiaikoina alkaa hiipua. Ensi vuonna pelätäänkin käännettä. Yhä useampi yritys harkitsee työvoiman vähentämistä.
Valtiovarainministeriö on kuitenkin yhä jokseenkin optimistinen. Se nosti kansantuotteen kasvuennustettaan 0,3 prosenttiyksikköä eli kokonaistuotanto kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Ensi vuonna se kasvaisi jo 2,8 prosenttia. Alkupuolella tahti on hidasta, mutta kiihtyisi loppuvuodesta.
Ministeriön mukaan talouskasvu perustuu kotimaiseen kysyntään ja kulutukseen, mutta saa tukea myös viennistä. Kasvu nopeutuu ja ulkomaankauppa antaa merkittävän panoksen talouskasvuun. Viennin kasvu nopeutuu kuluvan vuoden 1,9 prosentista 4,5 prosenttiin ensi vuonna.
Työttömyyden ministeriö arvioi nousevan tänä vuonna hivenen. Ensi vuonna työttömyysaste kuitenkin kasvaisi 9,4 prosenttiin työpaikkojen määrän vähentyessä. Ratkaisevaa kuitenkin on, että kotimainen toimintaympäristö kehittyy vakaasti ja työllisyyden kannalta suotuisasti. Juuri tässä talousvaiheessa maltillisilla tuloratkaisuilla on keskeinen merkitys kasvuun ja työllisyyteen.
Suomen talousnäkymiä varjostavat ennen kaikkea kansainvälisen talouden riskit. Yhdysvaltain keskuspankin päätös laskea korkoa kielii siitä, ettei maailmantalous elvy nopeasti. Puolen prosenttiyksikön lasku on tulkittu markkinoilla merkiksi siitä, että Yhdysvaltain talouskehitys on erittäin epävarma.
Korkoja pitäisi laskea myös Euroopassa, siihenhän Yhdysvaltain päätös antoi tilaa. Euroopan keskuspankki EKP pysyi kuitenkin tiukasti itsenäisellä linjallaan ja piti korkotason ennallaan. Vuosi-inflaation arvioidaan olevan lokakuussa 2,2 prosenttia eli yli EKP:n kahden prosentin tavoitteen.
EKP ei ole koskenut ohjauskorkoonsa vuoteen, vaikka euroalueen talous kasvoi huhti-kesäkuussa vain 0,8 prosentin vuosivauhtia. Syksyn mittaan Euroopan talous ei ole elpynyt odotetusti. Saksa, Euroopan veturi näyttäisi lipuvan taantumaan. Siellä pelätään jopa hintojen laskua ja luottolamaa. Tilanne muistuttaa pelottavasti 90-luvun alun Suomea.
Suomessakin jo toivotaan koronlaskua. Se kiihdyttäisi kotimaista kysyntää ja elvyttäisi kotimarkkinateollisuutta. Asuntojen hintojen nousu on rauhoittunut, joten alentuvat korot tuskin lisäisivät ylikuumenemisen vaaraa nykyisestä.