Ranskan ja Kreikan vaalitulokset ruokkivat talouden epävarmuutta. Poliittinen lausunto kasvusopimuksesta on mahdollinen, mutta Kreikan uhittelulle ei löydy ymmärtäjiä.
Euroopan talous on edelleen epävakaa. Ranskan uudeksi presidentiksi valitun sosialistien François Hollanden talouspoliittiset lausunnot ovat saaneet uudesta tiukasta taloussopimuksesta kiinni pitävät maat huolestumaan.
Ranskaa ei kaivattaisi veneenkeikuttajaksi juuri kun asioita ollaan panemassa raiteilleen. Poliittinen heiluri vasempaan muuttaa kuitenkin asetelmia.
Hollande on vannonut neuvottelevansa talouskurisopimuksen uusiksi tai täydentävänsä sitä asetuksilla, jotta talouskasvu vauhdittuisi ja menoleikkauksia voitaisiin karsia. Kotimarkkinoille hän on kaupitellut jopa 60 000 opettajanviran ja 300 000 nuorisotyöpaikan luomista julkisin varoin.
Hollanden keskeinen ajatus on, että tiukkojen säästöjen sijaan pitäisi painottaa talouskasvua. Myös EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on puhunut investointeja tukevan kasvupaketin puolesta.
Hollande on voittonsa jälkeen vaikeassa tilanteessa, kun hän joutuu lunastamaan vaalilupauksia, jotka koskettavat myös muita euromaita. Kasvua ryydittävä elvytys on kiven alla, jos EU-maat haluavat pitää kiinni kasvu- ja vakaussopimuksesta samoin kuin uudesta talouskurisopimuksesta.
Berliini on jo lähettänyt tiukan vastauksen Pariisiin: sopimuksesta ei käydä enää neuvotteluja.
Periaatteessa Hollande on oikeassa siinä, että ilman talouskasvua Eurooppa tekee hidasta itsemurhaa. Yhtälö on kimurantti, sillä holtitonta velkaantumista voidaan tervehdyttää lähinnä julkisen sektorin leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Kova säästöpolitiikka puolestaan hyydyttää kasvua. Näköpiirissä ei ole nopeaa ihmepelastusta.
Hollanden ensimmäinen koitos on tapaaminen Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa, joka ei ole valmis avaamaan vaivalla neuvoteltua talouskurisopimusta.
Odotettavissa onkin, että kasvupakettijulistus on enemmän poliittinen kuin taloudellinen, jolloin sekä Hollande että Merkel voivat hyväksyä lausuman.
Tiukoista ennakkoasetelmista huolimatta Merkelin ja Hollanden tapaamisen odotetaan sujuvan maltillisissa merkeissä, sillä kummatkin ovat pragmaattisuuden perikuvia. Sovitteleva Hollande on myös viestittänyt kuuntelevansa komissiota. Hänen edeltäjänsä presidentti Nicolas Sarkozy ohitti mielellään komission ja operoi valtionpäämiesten tasolla.
Euroopan kannalta on joka tapauksessa tärkeää, että Saksan ja Ranskan akseli toimii EU:n dynamiikkaa ylläpitävänä moottorina.
Kreikan parlamenttivaalien tulos sitä vastoin pahentaa maan tilannetta ja muiden EU-maiden tuntemaa epäluottamusta. Talouskurjuuden ruokkima muukalaisviha nosti myös uusnatsit parlamenttiin.
Jos Kreikan uudet päättäjät lipeävät sovituista sopimuksista ja vaativat lisämyönnytyksiä, seuraukset ovat kohtalokkaat jo kesäkuun avustuserälle. Hallitusneuvottelujen pattitilanne ajaisi uusiin vaaleihin. Euroalueesta irrottautumista seuraisi kaaos ja jotain vielä pahempaa.