Eduskuntavaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Ennakkoon äänesti ennätyksellisen suuri joukko äänioikeutettuja.
Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että vaalien äänestysprosentti kohoaisi korkeaksi. Lopullinen ratkaisu tapahtuu vaalipäivänä, ensi sunnuntaina.
Paljon riippuu siitä, kuinka ahkerasti äänestävät ne, jotka eivät välttämättä aina äänestä, ja mitä tekevät nuoret, jotka pääsevät vaaliuurnille ensimmäistä kertaa.
Ennakkoäänestyksen merkitys on kasvanut vaalista toiseen. Tämä on johtanut siihen, että ennakkoäänestyspaikkojen määrää on lisätty. Vastaavasti vaalipäivän varsinaisia äänestyspaikkoja on vähennetty. Ennakkoäänestyksen kasvaneen suosion vuoksi 1990 siirryttiin yksipäiväisiin vaaleihin.
Samaan aikaan ennakkoäänestyksen suosion kasvun kanssa vaalitapahtuma on arkipäiväistynyt. Ennakkoon voi äänestää jo vaikkapa kauppareissulla.
Ennakkoäänestämisen aktiivisuudesta ei voi tehdä vielä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ei edes siihen, mikä on vaalien lopullinen äänestysprosentti saati, että aktiivinen ennakkoäänestäminen antaisi osviittaa varsinaisesta vaalituloksesta.
Yleensä ennakkoon kuitenkin äänestävät ne, jotka ovat vakiintuneita äänestäjiä ja joille puolueen valinta on varmaa. He ovat ihmisiä, jotka vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen äänestävät samoja puolueita ja jopa samoja ehdokkaita. Heille äänestäminen on kotona ja koulussa opittu kansalaisvelvollisuus.
Yleensä iäkkäämmät ihmiset äänestävät suhteellisesti enemmän ennakkoon. Puoluekannaltaan keskustalaisten on arvioitu olevan muita ahkerimpia ennakkoäänestäjiä. Tämä selittyy osittain sillä, että keskustaa kannatetaan harvaan asutuilla alueilla, joista on pitkät matkat äänestyspaikoille.
Tämä tulee yleensä ilmi heti vaalien päätyttyä ja tulospalvelun käynnistyttyä.
Ensimmäisenä kerrotaan pienten maaseutukuntien ja ennakkoäänien tulokset. Siinä vaiheessa keskustan kannatus on aina ollut selvästi korkeampi kuin lopullinen tulos.
Ääntenlaskennan edetessä ja tavoittaessa suuremmat kaupungit tulokset alkavat muuttua. Aikaisempien vaalien perusteella varsinaisena vaalipäivänä liikkuvat aktiivisimmin kaupungeissa asuvat vihreiden kannattajat. Kaupungeissahan on helppo äänestää vaalipäivänä, koska vaalipaikoille on lyhyt matka.
Oman värinsä tämänkertaiseen äänestyskäyttäytymiseen tuo mielipidemittausten osoittama perussuomalaisten kannatuksen nousu. Perussuomalaisten gallupkannatuksen otaksutaan johtuvan osittain siitä, että puoluetta ilmoittaa kannattavansa aikaisemmissa vaaleissa nukkuneet ja jossain määrin uudet äänestäjät.
Puolueet ja ehdokkaat kampanjoivat aina vaalipäivään saakka, jotkut vielä vaalipäivänäkin. Tällä halutaan herätellä vihonviimeisetkin nukkujat ja liikkuvat äänestäjät.
Voi olla, että juuri tuo loppuhetkien rutistus ratkaisee.