Kadunmies kertoo median kyselyssä, ettei aio ottaa influenssarokotusta. Perusteluna on se, että ”erehdyttyään kerran ottamaan tällaisen rokotuksen” hän oli kärsinyt räkätaudeista koko seuraavan talven.
Ikävä yhteensattuma toki, jos näin on todella käynyt. Vaikka ihmismieli yhdistää kaksi ajallisesti läheistä asiaa ja olettaa niiden välille syy-seuraussuhteen, tavallisella nuhakuumeella eli flunssalla ja influenssalla ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä.
Lieväoireinen influenssa voi ilmetä nuhakuumeena, mutta nuhakuume ei yleensä ole influenssaa. Viimemainittu on vakava tartuntatauti, jolta vastuullinen kansalainen haluaa suojata läheisensä ja itsensä.
Vuosina 1918–1920 kautta maailman jylläsi espanjantaudiksi kutsuttu sairaus, jonka nykyisin tiedämme olleen influenssaa. Se vaati enemmän kuolonuhreja kuin mikään muu historiasta tunnettu kulkutauti, käsittämättömät kymmenistä jopa sataan miljoonaan. Tauti tappoi enemmän ihmisiä kuin ensimmäinen maailmansota tai keskiajan musta surma, joka sentään hävitti puolet Euroopan väestöstä.
Influenssaepidemioita oli kuitenkin ollut jo aikaisemmin. Taudinaiheuttajaa ei vielä 1900-luvun alussa kuitenkaan tunnistettu. Se ei kasvanut viljelymaljalla eikä näkynyt mikroskoopissa, koska se ei ole bakteeri, vaan virus. Ihmissolujen sisällä lisääntyvät virukset löytyivät vasta, kun käyttöön tuli elektronimikroskooppi.
Seuraava pandemiaksi äitynyt influenssa oli 1950-luvun aasialainen, jonka itsekin muistan. Lapsen oli pelottavaa katsella korkeassa kuumeessa kärvisteleviä aikuisia. Parikymmentä vuotta myöhemmin maailman kiersi hongkongilaiseksi kutsuttu epidemia.
Viime vuosikymmeninä pienempiä influenssaepidemioita onkin tullut lähes joka talvi, ja niitä on tapana kutsua kausi-influenssaksi. Virusten ulkopinnalla on kahta proteiinia, joiden nimitysten alkukirjaimet ovat H ja N. Tästä tulee eri virustyyppien luonnehdinta tyyliin H1N1. Tämä variantti on sikainfluenssan aiheuttaja.
Samanlainen koostumus on myös espanjantaudin viruksella, jonka rakenne selvitettiin muutama vuosi sitten ikiroudassa säilyneistä vainajista.
Kausi-influenssan arvioidaan aiheuttavan vuosittain Suomessa viisisataa kuolemaa: useimmiten uhrit ovat kroonisia sairauksia potevia tai iäkkäitä. Espanjantaudin uhreista suuri osa oli kuitenkin perusterveitä nuoria aikuisia.
Bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta, hoidetaan antibiooteilla, joita ei tietenkään ollut sata vuotta sitten käytettävissä. Toisaalta virus voi itsekin tuottaa vakavan keuhkokuumeen ja jälkitauteina aivokalvon ja sydänlihaksen tulehduksia.
Influenssakuolemat eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Mitä kattavammin me kaikki olemme suojautuneet influenssalta ottamalla sitä vastaan rokotuksen, sitä paremmassa suojassa ovat ne, joille tauti olisi erityisen vaarallinen.
Tyypillinen influenssa on taudinkuvaltaan ankara, yleisoireinen tauti, johon liittyy lihaskipuja, korkea kuume ja vaikeita hengitystieoireita.
Kuitenkin myös influenssaan pätee sama kuin melkein kaikkiin muihinkin tartuntatauteihin: joillakin ihmisillä tauti ilmenee lievempänä kuin toisilla ja kaikki tartunnan saaneet eivät edes tiedä siitä. Kaikki kuitenkin levittävät virusta eteenpäin jo ennen kuin itse sairastuvat.
Terveydenhuollossa työnantajan on järjestettävä kaikille potilaiden hoitoon ja huoltoon osallistuville mahdollisuus influenssarokotukseen. Tärkein peruste tälle on suojella sellaisia potilaita, joilla on vaikea perussairaus tai puutteellinen immuunisuoja, mukaan lukien vastasyntyneet ja ikääntyneet.
Toinen tavoite on työtoverien suojaaminen ja sen varmistaminen, että epidemian aikana sairaalat pysyvät toiminnassa. Kolmas tärkeä syy on se, että ammattilainen omalla vastuullisella toiminnallaan voi näyttää esimerkkiä.
Terveydenhuollon työntekijän ei kuitenkaan ole pakko ottaa rokotusta. Tässä Suomen linja eroaa esimerkiksi Yhdysvalloista, missä rokottamattomuus johtaa, työnantajasta riippuen, joko maskin pitoon potilastyössä tai suoraviivaisesti niin sanotusti lähtöön kassan kautta
Kaikilla terveydenhuollon ammateilla on vahva eettinen perusta, joka lähtee siitä, että hoidettavaa ei vahingoiteta. Tästä näkökulmasta uskon myös rokotuksen tarpeellisuuden olevan helposti ymmärrettävissä.
Flunssa taas ei ole rokotuksilla estettävissä. Nuhakuumetta ja muita tavallisia ylähengitysteiden infektioita aiheuttaa sekalainen joukko viruksia. Koska niitä on useita kymmeniä erilaisia, ei yksi sairastettu flunssa valitettavasti juuri suojaa toiselta. Laboratoriosta löytyvillä menetelmillä eri viruslajit voidaan tunnistaa, mutta tavallisessa nuhakuumeessa tarkka tunnistus on harvoin tarpeen.
Monille näistä viruksista on ominaista esiintyminen tiettynä vuodenaikana. Kylmä aika on huippusesonkia, toisaalta muutamat pärjäävät hyvin loppukesästä. Koska influenssarokote ei sisällä kokonaisia viruksia, se ei teoriassakaan voi aiheuttaa edes influenssaa, muista virustaudeista puhumattakaan.
Lääketiede ei tiedä kaikkea, mutta ponnistelee jatkuvasti parempaa tietoa kohti. Journalistin eettisten ohjeiden mukaan yleisön on mediaa käyttäessään voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä.
Tosiasioiden kertominen ei ole tarpeetonta pelottelua.
Kirjoittaja on NordLab-liikelaitoksen johtava lääkäri.