- Olo on kuin rekkamiehellä, jonka lastilla ei ole määränpäätä.
Näin kuvailee tuntojaan työtön jääkiekkomaalivahti Mika Noronen harjoituksen jälkeen Lempäälän jäähallissa. Kausi on alkanut hyvän aikaa sitten, mutta Noronen on yhä vailla seuraa. Ennen kauden alkua hän oli lähellä sopimusta suomalaisseuran kanssa ja neuvotteli myös siirrosta ulkomaille, mutta neuvottelut kariutuivat kalkkiviivoilla. Sen jälkeen hän on elänyt epätietoisuudessa.
- Arki kulkee samaa rataa. Vedän treenin ja odottelen loppupäivän puhelimen soivan, jotta pääsisin töihin. Odottelu on raastavaa, kun ei voi suunnitella asioita eteenpäin.
Norosen tapaan ilman sopimusta on myös Hämeenlinnassa treenaava hyökkääjä Janne Laakkonen. Laakkonen kertoo, että epävarmuuden takia "pääkoppa on lujilla".
- Tässä tilanteessa hölmöintä olisi jäädä sohvalle makaamaan, hän sanoo.
Kaikki pelaajat eivät puhu työttömyydestään yhtä avoimesti kuin Noronen ja Laakkonen. Muutama pelipaikkaa etsivä kiekkoilija kieltäytyi haastattelusta siksi, että he "eivät halua ruikuttaa". Erään pelaajan mukaan olisi arveluttavaa tilittää tuntojaan julkisuudessa, koska Suomessa on paljon työttömyyttä ja yt-uutisia "oikeissakin töissä".
Norosen mielestä kyse ei ole ruikutuksesta.
- Tämä on tosielämää ja toinen puoli kiekkoilijan ammatista. Jos säästöjä ei olisi, aika tiukoilla oltaisiin.
Myös työttömällä kiekkoilijalla on oikeus Kelan peruspäivärahaan, ja osa pelaajista on Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajan Jarmo Saarelan mukaan oikeuttaan käyttänyt. Noronen ei ole turvautunut yhteiskunnan tukeen, vaan on elellyt perheensä kanssa säästöillään.
- Totta kai ymmärrän sen, jos pienellä palkalla nelosketjussa vetänyt laituri hakee tukea, hän toteaa.